Perunamaa

ennen

tontiltamme tosiaan löytyy perunamaan perustoja. Menneellä viikolla tein jo valmiiksi perunamaata istutusta varten. Kyllähän siinä leppoisasti meni aika kun ensin kitki kaikki mitä irti lähti sitten käänsi vielä maan. Jos tänään laittelisi perunaa tulemaan niin saisi omasta maasta. Aivan huikeeta sitten kun omin käsin kalaa järvestä ja omasta perunamaasta perunat!

jälkeen, ei muuta kuin potut maahan

Työntäyteinen viikko takana kun maanantaina oli ainut vp. Yllättävän nopeasti meni vaikka oli melko moista vuoroa kun oli kolme kertaa ilta-aamu setti. Nyt on kyllä kuuppa hieman sekasin:) Onneksi on työ josta pitää ja aivan tajuttoman hyvä työyhteisö niin jaksaa painaa vaikka joskus hieman ylämäkeä tulisi. Lisäksi kun tietää että kaikki on vain väliaikaista nimittäin seuraava lista näyttää leppoisammalta ja sitä seuraava vasta näyttääkin;) siellä siintää kahden viikon loma, hyvää jaksaa odottaa. Viikko ei mitään kummia perus hoitotyön lisäksi tuonut. Ainut mikä hieman ihmetytti alkuun mutta huvitti lopussa. Olin lukemassa raporttia kun meidän osaston ylilääkäri tuli hakemaan. Sitten mentiin hänen työhuoneeseen. kertoi tilanteen että oli tehnyt tutkimusta huonossa asennossa ja sitten selkämeni juntturaan. Jonkinlainen lukko ja kyllähän tuon näki jo kauas että jotain vikaa selässä on. Kertoili että osaston fysioterapeutti ja yksi toinen lääkäri oli jo yrittänyt selkää niksautella. Olin kyllä melko kysymysmerkkinä mutta kuuntelin tarkasti ohjeet ja tein niiden mukaan. Ylilääkäri meni mahalleen lattialle ja näytti selästä kohdan josta miun piti painaa tasaisesti alas ja ylöspäin samaan tahtiin kun hän päästi keuhkoistaan ilmaa. Kovahkot naksahdukset kuului selästä ja toistin liikellä ja useampi kerta selästä kuului naksahdus mutta lopputulos oli ilmeisen hyvä kun ylilääkäri vain tokaisi että nyt toimii:)Kyllä tuo näytti loppuviikolla kävelevän ihan normaalisti. Ehkäpä siinä oli niin että aikaisemmat yrittäjät oli pehmentäneet lukot ja miä ne sitten aukaisin:)

kuvaa viime vkl veneen hakureissulta

Maanantaina tuli käytyä omin päin kiipeilemässä automaattivarmisteilla. Yllättävän hyvän reenin sai aikaiseksi vaikka yksin oli liikenteessä. Muutamia kertoja kiipesin vain vähän matkaa ja totuttelin varmistuslaitteeseen. Pääsin jo toistamiseen helpon reitin ylös asti eli sen noin +12 metriä. Ei tullut kyllä alaspäin katseltua yhtään:) huomasi hyvin sen että kun pääsi ylös asti niin siinä ei vielä huomannut mutta kun tuli alas niin kroppa alkoi täristä varmaan korkeanpaikankammo tuli vasta jälkikäteen:) Muutamaa hieman vaikeamaa reittiäkin koitin mutta ei mennyt kuin noin puoleen väliin. Tietää ainakin että kehitettävää on. Tänään sunnuntaina piti myös mennä mutta siellä oli ollut eilen tapahtuma joten purkutyöt vielä kesken niin ei päässyt. Huomenna uusi yritys.

Salilla ennätti käymään kertaalleen. Taas huomasi että on kyllä tukkoista kun yksin yrittää heilua mutta hyvää perus työtä.

pentu ottaa kaiken irti uudesta sohvasta