Juhannus

Luna:"mikäs paikka tämä on" ja sehän on verhon yläpuolella oleva kotelo en ennättänyt kissaa sanomaan kun yksi tutkija oli jo sisällä. Sitten näky vaan takajalat ja hirvee räpellys kun yritti tulla pois yritin auttaa mutta sitten onneksi pääsi kääntymään itse kotelon sisässä ja tuli omin nokkinen pois:D

vielä kuvasta ei oikein mitään erotu mutta tästä projektista varmasti kuvia kerronnan kera tulevissa päivityksissä. Tähän siis kesän aikana tulee kesäkeittiö

Menneellä viikolla lepposat vuorot töissä kun ma-ti ti-ke oli yövuorot ja sitten juhannuspäivänä eli lauantaina oli aamu ja sunnuntaina ilta. Yövuorot menivät omalla painollaan. Mukavaa oli valvoskella kun pimeä aika oli niin vähäistä. Yllättävän hyvin pysty nukkumaan vaikka olikin kohtuu hyviä ilmoja juuri nukkumispäivinä. Öissä ei mitään kummempia sattunut perus valvoskelua:) Juhannuspäivän vuorokin oli vallan lepponen vaikken tuntenut potilaita kun lääkärin kierto oli ns paperikierto ja kollega sen kiersi. Sunnuntaina iltavuoroon vielä eri moduuliin mutta lepposta oli kun viikonloppu ja iltavuoro.

päivän avaraluontohetki:kaksi joutsenta + 3 poikasta

juhannusaaton ensimmäiset välikuolemat kun oltu ulkoilmassa reilun pari tuntia:)

Juhannusviikko tosiaan käsillä. Itse juhannusaaton olin vapaalla. Eipä kummia aamusta napakat salireenit kaverin kanssa. Illasta menin katsomaan Siikakoskelle kokkoa. Erittäin hämmentävää oli seisoskella sillalla ja katsoa kun alkoi porukkaa valua paikalle. Porukkaa oli sillan täydeltä varmaan päälle sata ihmistä. Joku vain tokaisi että tämä on ainoa paikka lähikylissä jossa kokkoa poltetaan niin varmaan porukkaa tullut läheltä ja kaukaa:) Oli kyllä mukavaa seurailla ihmispaljoutta ja kokon palamista. Onneksi kokko iskettiin tuleen jo hyvissä ajoin kello 20.00, niin pääsi ajoissa valmistautumaan tulevaan aamuvuoroon:)

Aamuvuoron jälkeen kotiin syömään ja taju kankaalle. sitten suunnistin emännän kotopuolta. Luna joutui olemaan ensimmäistä kertaa yhden yön yksin kotona. Oli kyllä haikeaa jättää tuota pörisiää mutta onneksi tultiin jo sunnuntaina takaisin. Todella mukavaa oli tavata emännän kavereita ja heidän kavereita. Siinä pelailtiin lautapeliä jossa piti arvata toisen pelaajan arvoituksia ja kerätä pisteitä. Hieman erilainen peli verrattaessa peruslautapeleihin joita tullut pelailtua. Mietittiin emännän kanssa että ostettaisiin meillekkin ko peli. Illan edetessä lähdettiin sitten yöhön katsomaan Jukka poikaa. Nyt on ihan ennen kuulumatonta että reggaeta kahtena peräkkäisenä viikonloppuna:) Keikka oli taattua reggae kamaa eli rennon letkeitä rytmejä. Lähdettiin heti keikan jälkeen kohti emännän kotopuolta koska itsellä oli vielä sunnuntaina iltavuoro.

Kokonaisuudessaan kiva juhannus vaikka olikin töitä. Pääsi kuuntelemaan musiikkia, näkemään juhannuskokkoa ja turisemaan emännän kavereiden kanssa.

Elämäni ensimmäinen muttei varmastikkaan viimeinen raparperipiiras

Viime päivityksessä tuli kertoiltua "sakoista" jotka sain ylinopeudesta osaston käytävällä:) tässä sakkorangaistuksen takaisin maksua. Yllättävän hyvin onnistui raparperipiirakan/pellillisen teko vaikka ensimmäistä kertaa sitä omin päin tein. Lopputulos oli suussa sulava ja sakkorangaistus suoritettu kun sakon kirjoittaja tuotosta maisteli:)

Juhannuskokkoa

aaton aattona puhaltelin emännän vesileluun ilmaa:)

Reeneissä ennättänyt käymään viikolla kivasti. salilla kolmesti ja kiipeilemässä kertaalleen. Salilla huomaa kyllä heti kun ennättää käymään muutaman kerran viikkoon niin tulosta alkaa tulemaan verrattaessa siihen että käy vain kertaalleen. Ehkä isoimpana se että uskaltautuu kerta kerran jälkeen paremmin jo kyykätä. Toki polvitraumasta on reiluvuosi jo aikaa ja vapaalla tangolla tehty kyykky on mitä parhain kokonaisvaltainen liike kuormittamaan kehoa. Pikku hiljaa siinäkin painoja ylöspäin. Kiipeilyssä viikolla viimeistä ilmaista kertaa kun sunnuntaina 24.6 tulee kuukausi "reeniaikaa" täyteen. Kyllä on huomattavissa jo kuukaudessa selvää kehittymistä köysikiipeilyssä. Tällä kertaa pääsin köysivarmisteisille reiteille kun oli kaverit mukana. Ja pääsin itse myös varmistamaan kavereita. Yritin muutamia vaikeampia reittäjä mennä joita pääsin viime kertaista pidemmälle eli edistymistä tulee. Mutta eniten työstämistä on korkean paikan kammon kanssa:) kyllä sekin varmasti tekemällä alkaa laantua...

Tavaroiden pakkaus

lepposet mattoilu kelit

Töissä vallan mukava viikko kun kolme vuoroa eri työpisteillä. Tiistai iltavuoro A-moduulissa perushoitotyötä. Keskiviikko aamuvuoro oli lääkevuoroa mikä on myös mukavaa vaihtelua peruspuurtamiselle. Ja lääkevuorossa jos missä menee aika kuin siivillä kun ensin teet koko osaston suonensisäiset lääkkeet ja viet ne potilaille tippumaan. Tämän jälkeen alat jakamaan koko osaston suun kautta meneviä lääkkeitä. Torstaina oli sitten vielä aamun vasuuvuoro. Tuli saatua "sakotkin" torstain vuoron aikana. Olin jotain asiaa tekemässä totuttuun tapaan vauhti päällä ja puodottelin osaston käytävää pitkin potkulaudalla. Sitten yksi kollega tuli tuima ilme kasvoillaan vastaan käytävällä ja ojensi lappua sanoen että virallista postia. No avasin tuon lappusen joka oli kirjoitettu käsin huomasin heti myös virallisen ESSOTE:n leiman mutta sisältö ei ollut niin virallista. Siinä luki tyyliin: asianomainen:miun nimi tapahtunut:silminnähden suuri ylinopeus osaston käytävällä sakko vaatimus:raparperi piirakkaa kahvihuoneeseen:) ei sitä liian vakavaa saa töissä olla, voin sanoa että piristi kyllä päivää tuommoinen "sakkolappunen":)

pentu jäi hoituun niska pystyssä kun laitetiin punkkiainetta

kesän tulevaa projektia

näistä pitäisi tehdä kesäkeittiötä

projektia

Perjantaina suunnattiin omia synnyin kulmiani. Hämmentävä reissu sinänsä tiedossa kun tiesi että viimeistä kertaa lapsuuden kotiin menisi. Nimittäin vanhempani ovat myyneet asunnon. Enpä asiaa liiaksi alkanut pohtimaan ettei tulisi paha mieli. Ajettiin kuten tavallista puoliksi matka. Oltiin illasta perillä mutta menin vielä heittämään kaverin kanssa frisbeegolfia mikä teki hyvää pitkän istumisen jälkeen. Muutaman vinkin jälkeen alkoi omakin heitto kulkea kohtuu hyvin. Mukavaa oli heitellä kiekkoa ja turista niitä näitä. 

Lauantai aloitettiin kauppakeskus Myllyn valloituksella. Tärkein asia oli löytää miulle uusi pukukokonaisuus kun vanha mennyt hieman pieneksi. Käveltiin suoriltaan Dressmanniin josta löytyi yllättävän kivuttomasti hyvä kokonaisuus puku ja housut siihen päälle vielä kauluspaitaa. Nyt on serkun ja kavereiden häihin "ykköset" päivitetty:) Kauppakierroksen jälkeen lähettiin porukalla vanhempieni kanssa syömään Naantalin satamaan. Muutama paikka käveltiin ennen kun löydettiin meille sopiva paikka. Todella mukavaa oli kävellä katuja pitkin ihan kuin olisi ollut ulkomailla kun oli niin lämmintä ja paljon ihmisiä:) Ruoka oli maittavaa ja maisemat kruunasivat kokonaisuuden. Siitä sitten ajeltiin takaisin kotia ja jätettiin porukat kämpille napattiin kaveri kyytiin ja suunnattiin kohti keskustaa. Emäntä jäi keskustaan me suunnattiin kaverin kanssa boulderipaikkaan. Hieman harmitti se ettei ennättänyt olemaan kuin 45 minuuttia mutta siinäkin ajassa saatiin todella hyvät kiipeilyt tehtyä ja hikipintaan. Eipä ollut ruuhkaa kun niin hieno keli niin varmaan kaikki kiipeilemässä ulkosalla. itse huomasin kyllä viime kertaan verrattuna edistymistä.

matkalla

turisti

Kiipeilyn jälkeen kotia pikaisesti suihkuun. Illasta suunnattiin kohti jokirantaa ja tapaamaan kavereita. Lähdettiin yhden kaverin kanssa bussilla kohti keskustaa. Tavattiin yksi kaveri lisää jokirannassa tai oikeastaan jokilaivoilla. siinä otettiin muutamat mökäöljyset ja suunnattiin syömään. Monet kerrat kaverit puhuneet Turun siipiravintolasta. Nyt sitten päätettiin yhteistuumin suunnistaa sinne syömään. Ensimmäistä kertaa siis paikassa. Todella todella hyvää ei ihme että kaverit kertoneet siitä. Sai ottaa itse valitseman kokonaisuuden tai valmiin setin. Itse otin ateria kokonaisuuden johon kuului 6 kanan siipeä 6 sipulirengasta 2 motsarella tikkua porkkanaa ja selleriä siivuina sekä lisäksi ristikkoperunaa ja kaiken kruunasi kaksi itse valitsemaa dippiä ja kastike kanoille. Kokonaisuus oli kyllä todella hyvä eikä mitään hirmu kallista ollut. Siitä sitten suunnattiin kohti Pikku Torrea. Olin katsonut että siellä olisi reggaeta. En edes muista milloin viimeksi olisin ollut reggaeta katsomassa. Juuri kun päästiin sisään niin siellä oli live bändi tekemässä sound chekiä vaikutti todella lupaavalta. Siinä sitten odoteltiin hieman yli puolen yön ennen kuin poorman dub sound aloitteli setit. Ensin lauloivat suomeksi sitten tuli vielä jamaikalta asti Ricky Benz laulamaan. Äärimmäisen hyvät setit oli ei loppuun asti kuunneltu muutamat biisit sitten kotia kohti. Kyllä se vaan live bändi aina on omanlaisensa. Lisäksi mukavaa oli kuunnella levyjen soittajaa ennen liven alkua kun musiikki tuli vanhan liiton vinyyleiltä soundissa oli omanlaisensa särö.

aivan huikeeta reggaesettiä

Tosiaan vanhemmat ovat myyneet lapsuuden kotini. Tänään sunnuntaina sitten pakkailin viimeisiä tavaroita omasta huoneestani ja pyyhkäilin kaappeja. Pakkaamisen jälkeen käytiin vielä syömässä porukoiden kanssa jokilaivalla. Todella hyvää kanaa ja bearnaisekastiketta oli pääruuaksi. Jälkiruuaksi oli marjoja ja jäätelöä ei jättänyt kylmäksi. Siitä sitten hyvin kylläisinä vielä pakkaamaan auto ennen lähtöä. Pysyin kovana enkä murtunut lähtiessä. Mutta täytyy myöntää että ei sitä vielä edes oikein tajua ettei ole enää paluuta synnyin kotiin. Toki kotikulmille pääsee aina takaisin haistelemaan mutta itse taloon ei:/ ja tulihan siellä asusteltua parisen kymmentä vuotta.  Sanattomaksi vetää mutta kaikella on aikansa ja ottaa oman aikansa kun käsittelee asioita lävitse...

Kokonaisuudessaan todella virkistävä ja mukava viikonloppu. Näki muutamaa kaveria tuli syötyä hyvin ja harrasteissakin käytyä. Ehkä suurimpana nostona live reggae bändin kuuntelu. Ensi kerran kun kulmille menee onkin hieman erinlainen järjestely mutta tästäkin varmasti tuonnempana lisää... Nyt taas jaksaa painaa tulevaa viikkoa kohti.

tähystäjä

Perunamaa

ennen

tontiltamme tosiaan löytyy perunamaan perustoja. Menneellä viikolla tein jo valmiiksi perunamaata istutusta varten. Kyllähän siinä leppoisasti meni aika kun ensin kitki kaikki mitä irti lähti sitten käänsi vielä maan. Jos tänään laittelisi perunaa tulemaan niin saisi omasta maasta. Aivan huikeeta sitten kun omin käsin kalaa järvestä ja omasta perunamaasta perunat!

jälkeen, ei muuta kuin potut maahan

Työntäyteinen viikko takana kun maanantaina oli ainut vp. Yllättävän nopeasti meni vaikka oli melko moista vuoroa kun oli kolme kertaa ilta-aamu setti. Nyt on kyllä kuuppa hieman sekasin:) Onneksi on työ josta pitää ja aivan tajuttoman hyvä työyhteisö niin jaksaa painaa vaikka joskus hieman ylämäkeä tulisi. Lisäksi kun tietää että kaikki on vain väliaikaista nimittäin seuraava lista näyttää leppoisammalta ja sitä seuraava vasta näyttääkin;) siellä siintää kahden viikon loma, hyvää jaksaa odottaa. Viikko ei mitään kummia perus hoitotyön lisäksi tuonut. Ainut mikä hieman ihmetytti alkuun mutta huvitti lopussa. Olin lukemassa raporttia kun meidän osaston ylilääkäri tuli hakemaan. Sitten mentiin hänen työhuoneeseen. kertoi tilanteen että oli tehnyt tutkimusta huonossa asennossa ja sitten selkämeni juntturaan. Jonkinlainen lukko ja kyllähän tuon näki jo kauas että jotain vikaa selässä on. Kertoili että osaston fysioterapeutti ja yksi toinen lääkäri oli jo yrittänyt selkää niksautella. Olin kyllä melko kysymysmerkkinä mutta kuuntelin tarkasti ohjeet ja tein niiden mukaan. Ylilääkäri meni mahalleen lattialle ja näytti selästä kohdan josta miun piti painaa tasaisesti alas ja ylöspäin samaan tahtiin kun hän päästi keuhkoistaan ilmaa. Kovahkot naksahdukset kuului selästä ja toistin liikellä ja useampi kerta selästä kuului naksahdus mutta lopputulos oli ilmeisen hyvä kun ylilääkäri vain tokaisi että nyt toimii:)Kyllä tuo näytti loppuviikolla kävelevän ihan normaalisti. Ehkäpä siinä oli niin että aikaisemmat yrittäjät oli pehmentäneet lukot ja miä ne sitten aukaisin:)

kuvaa viime vkl veneen hakureissulta

Maanantaina tuli käytyä omin päin kiipeilemässä automaattivarmisteilla. Yllättävän hyvän reenin sai aikaiseksi vaikka yksin oli liikenteessä. Muutamia kertoja kiipesin vain vähän matkaa ja totuttelin varmistuslaitteeseen. Pääsin jo toistamiseen helpon reitin ylös asti eli sen noin +12 metriä. Ei tullut kyllä alaspäin katseltua yhtään:) huomasi hyvin sen että kun pääsi ylös asti niin siinä ei vielä huomannut mutta kun tuli alas niin kroppa alkoi täristä varmaan korkeanpaikankammo tuli vasta jälkikäteen:) Muutamaa hieman vaikeamaa reittiäkin koitin mutta ei mennyt kuin noin puoleen väliin. Tietää ainakin että kehitettävää on. Tänään sunnuntaina piti myös mennä mutta siellä oli ollut eilen tapahtuma joten purkutyöt vielä kesken niin ei päässyt. Huomenna uusi yritys.

Salilla ennätti käymään kertaalleen. Taas huomasi että on kyllä tukkoista kun yksin yrittää heilua mutta hyvää perus työtä.

pentu ottaa kaiken irti uudesta sohvasta

Veneen haku

KYY

Eipä tullu viime päivitykseen kirjailtua kun tämä kuvassa näkyvä tapahtuma sattui päivityksen jälkeen: kyykäärme. Vaihdettiin mullan kasvihuoneeseen niin vanhat kärrättiin pois ja oltiin laittamassa uusia multia. Ne oli kellarissa säilytyksessä. Miä menin kellariin ja nostin multapussukoita sieltä ylös niin yht'äkkiä emäntä huutaa että tule nopeasti tänne. Lunaa ei ollu hetkeen näkynyt. Mutta kun tulin kellarista että mitä niin ensin olin itsekkin hieman kysymysmerkkinä mutta nopeasti vietiin Luna sisälle ja alettin käymään pentua systemaattisesti lävitse etsien mahdollista puremakohtaa. Emäntä konsultoi päivystävää eläinlääkäriä joka totesi että jos käärme olisi päässyt puremaan niin oireet tulisivat kohtuu nopeasti:turvotusta kipua. Luna kun tuli sisälle niin samantein meni ruokakipolleen ja elo oli ihan normaalia halusi vain takas ulos. Mihen ei tietenkään päästetty:) Miun piti päästää kyy hengiltä eli lapiota niskaan. Empä muista olenko näin läheltä koskaan kyytä nähnyt. Toivon mukaan Luna ei jatkossa kantele moisia otuksia näytille tai muutenkaan tee liian läheistä tuttavuutta näihin:)Pääasia on ettei ennättänyt purra Lunaa.

Tomaattia tulossa toivon mukaan:)

Töissä pitkästä aikaa vastuullistavuoroa. Elikäs koordinoin koko osaston potilasliikennettä. Onneksi oli vapaita paikkoja niin oli helppoa sijoitella tulevia potilaita. Muutama uusi potilas tuli vuorollani muutoin rennon rauhallinen lauantai aamu:) Menneellä viikolla tuli myös eteen hieman harvinaisempia hoitotyön vempaimia. yhdellä potilaalla oli epiduraalikatetri, eli kipulääkettä/puudutusainetta menee katetria pitkin selkäydintilaan. En aivan täysin itsekkään tiedä mitenkä se toimii:) Mutta pääsin myös poistamaan ko katetria. Lisäksi oli trakeatomoitu potilas elikäs kaulalta tehty kanyyli suoraan henkitorveen. Ja vielä kolmaskin harvinaisempi juttu nimittäin PEG-letkupotilas elikäs vatsan peitteiten läpi viety katetri suoraan ohutsuoleen. Eipä näissä muuta kuin tekemällä oppii ja jos jotain epäselvää oli tai on niin konsultoi kolleegaa ja jos hekään ei tiedä niin soittaa toiselle osastolle josta varmasti joku toinen osaa sanoa mitä tehdä. Tietysti se hieman tekee kädettömän olon kun ei täysin osaa toimia laitteen/kanyylin tai minkä tahansa muun kanssa kun harvoin tulee vastaan. Mutta mukavaa on se että voi oppia uutta vaikka valmishoitaja onkin teoriassa niin käytännössä valmiiksi hoitajaksi ei koskaan tule koska aina tulee uutta oppia:)

pentu ihan reporankana ulkoilun jälkeen

Tänään tosiaan tuli käytyä hakemassa porukoiden mökiltä meille vene käyttöön. Mukava reissu oli. ajettiin peräkanaa miä omassa autossa ja emäntä veljineen vetoautossa kohti mökkiä. Mökkitielle käännyttäessä jätettiin isompi auto tien varteen. Siinä emännän veli huomasi että saataisiin rannasta vene vedettyä. Niin sanoin että helpompihan se siitä olisi vetään kuin se mitä itse ajattelin olisi ollut matkan päässä. No siitä sitten ajettiin loppu matka miun autolla mökille. Nopeasti näytin paikat lävitse sitten käännettiin vene oikein päin. Ensin otin väärät airot mutta löytyi oikean kokoisetkin ja ei muuta kun vene vesille ja kohti nostopaikkaa. Muistan hatarasti ensi kohtaaminen ko veneen kanssa oli kun olin joku 4 tai 5 vuotias ja ajelin jo tuolloin sillä. Onneksi vene ei paljoa painanut niin saatiin hyvin nostettua se trailerille kolmestaan. Ajettiin sitten Ristiinan ja Mikkelin kautta kotiin. Miä kävin hakemassa pizzaa tulomatkalla emäntä ja veljensä kurvasivat suoraan meille. Kun tulin jäljessä niin oli vene jo vesillä kun pääsin pihaan:) on kyllä paatilla ikää kun asiasta tiedustelin isältäni niin kertoili sen olevan 51 vuotta vanha!!! Ja edelleen toimii moitteetta. Eipä taida enää nykypäivänä tehdä mitään mikä kestäisi + 50 vuotta:)

huom tuning vanteen:) uusi traileri vanha vene:)

Ja ei kun kartoittamaan lähi alueita ja mahdollisia kalapaikkoja:)

Kertaalleen kävin seinällä. Nyt kun on varmistuskortti hallussa niin pääsi varmistelemaan kaveria. Todella mukavaa oli niin kiipeillä kuin varmistaakkin. Kokeilin jo hieman haasteellisempiakin reittejä jotka meni ihan kohtalaisen hyvin. Mutta heti kyllä huomasi että vaikeustaso oli korkeampi kun otteet pienenivät ja voimat loppui alta aikayksikön:) Ehkä suurin saavutus oli se että vielä viimeiseksi nousuksi uskalsin nousta koko seinän ylös eli + 12 metriä!! Mielestäni hyvä suoritus vielä lopuksi ja tällä korkeanpaikan kammolla:) kaveri vain sanoi kun pääsin ylös että katso nyt ympärillesi miltä näyttää katoin pikaisesti ja sanoin vaan että pelottavalta ennen kuin lähti laskemaan alas:) Eli ensi kerralla sitten alkulämmittelyksi ko reitti ylösasti. Huomasi hyvin että kun tottunut boulderi seinällä siihen että reitit on maksimissaan 5-8 muuvia/liikettä niin yläköysi reiteillä kun reitille tulee pituutta enemmän niin menee kädet aivan toisella tavalla tukkoon. Viimeisessä nousussa tuntui viimeiset otteet ihan kuin  joku olisi vuollut käsivarsia mutta siitä huolimatta ylös mentiin:)