sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Yötyö viikko

Alkuviikosta tehtii ekaa kertaa ominpäin karjalanpaistia. Aivan mahtava lopputulos, oli kolmen tunnin odotuksen arvoinen ruoka!

Kuten otsakekkin kertoo tämä viikko oli pelkkää yövuoroa. Maanantaista torstai aamuun. Yllättävän lepposasti meni kolme yötä. Kyllähän ne meni kun oli edeltävän viikonlopun parannellu kuumeilua ja nukkunu oikee urakalla. Eikä sitä vuorojen välissä mitää yyberisti tullu nukuttua. Mukava oli taas huolehtia omasta moduulistaan ku sai viedä iv-lääkkeet omin päin. Kerran tuli kanylikin laitettua öiden aikana. Toisella meni perille. Siitä se taito kehittyy. Mutta päivystyksessä ollessa tuli enemmän harjoitusta, mutta ei osastollakaan oppi pääse ruostumaan:) Taas tuli huvittava tilanne vastaan yövuorossa ku meet hiljaa potilaan vierelle ja kerrot että laitat lääkettä niin potilas alkaa kovalla äänellä puhelemaan niitä näitä ja kertomaan elämän tarinaansa:) Sopivasti oli tekemistä öissä ettei alkanu aivan pystyy nukkumaan vaikka välillä tekemistä oli ettei nukahtanu kuten aina yövuoroissa:) Yllättävän hyvin ja nopeasti palautu kolmesta yöstä. Millonkaan aijemmin ei ole ollu kolmea yötä pötköön...

Viikonloppu vierähti emännän kotopuolessa. Rapsehdeltiin emännän pikkuveljen kanssa autoa ja mopoa fiksaillen. Pääsi peltoautollaki heittää perää ku oli lunta. Sanoin et hyvähän se on kotipihassa harjoitella miltä tuntuu ku lähtee perä luisuun verrattaessa siihe että tiellä ajaessa lähtee. Muutaman kerran lähti omalla ajovuorolla aivan lapasesta auto. Alko luikastumaan lähitiet ku heiteltii viikonlopun aikana perää. Heitin perjantaina ihan läpällä että helpompi ois veivata rattia jos ois urakkatappi, samanlainen siis mikä on traktorissa. Lauantaina sitten alettiin kehittelemään urakkatappia kuten kuvakin kertoo:) Maalla asumisessa on puolensa monellakin saralla: harvalla on kaupungissa tavaroita jotta voi kyseisen projektin läpi vientiin. Loppupeleissä urakkatapista tuli vallan mainio ja auton pyörittäminen helpottui huomattavasti. Mut eihä tolle voi muuta ku nauraa.
Mopoa rassatessa tuli aivan omat mopoajat taas mieleen:) mutta hauskinta oli se että oppi jotain uuttakin rassauksen yhteydessä. Fiksattiin nimittäin takavilkkuja:etsittiin missä vika on ku ei toiminu, katsottiin virtakynällä mihen asti virtsa tulee sitten fiksattiin uudet sähkökaapelit juotettiin ne vanhojen kunnossa olevien kanssa yhteen ja lopuks vielä muoviosan kikkailu. Sanoin vaa että hyvähän se on että osaa ite tehä moisen korjauksen ku varmasti maksais vaikka ja mitä jos johonki korjaajalle veis.
 Käytii pitkästä pitkästä aikaa tänään sunnuntaina laskee mäkeä kokoonpanolla:miä, emäntä ja emännän pikkuveli. Aivan huikeeta oli laskea pulkalla vaikka hieman plussakeliä olikin ja pulkkan pohjastakin hieman paisto päivä läpi, mutta nuo olivat pieniä vikoja mitkä eivät menoa haitanneet:)

Ensi viikolla pääsee pitkästä aikaa reenien pariin. Tarkotus ois salilla riehua parisen viikkoa vielä kultaista kuusikkoa. Defendoonkin ois tarkotus mennä. Nähny vaa facebookissa reeneistä videoita:) ihan perus settejä ne kaverit on vedelly. Saapi nähä miten sitä itse jäätyy ku on ollu vähä aikaa taukoa. Onneksi defendon tekniikat ovat sellaisia että ne muistuvat hyvin nopeasti takaisin mieleen. Eivätkä ole mitään pientä piiperrystä:D 
urakkatappi:nyt on hyvä heittää perää

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti