2 viikko englantia

Toinen viikko vierähti kv-opiskelijaa ohjaten. Tuntuu että hetki hetkeltä englannin keskustelu helpottuu ja luonnistuu paremmin. Onhan tämä kolmen viikon jakso itsellekkin todella hyvää oppia kun pääsee opettamaan hoitotyötä vieraalla kielellä. Tästä onkin ollut opiskelijan kanssa paljon puhetta että molemmat hyötyvät:) Mukavasti menneellä viikolla pääsi opiskelija erinäisiin toimenpiteisiin katsomaan toimenpiteitä. Itsekkään en ole esimerkiksi ollut katsomassa kun potilaalle laitetaan sydämen tahdistin. Vielä olisi ensi viikko maanantai ja tiistai opiskelija matkassa kun keskiviikkona sitten aloittelen yövuorot. Keskiviikkona pitää kirjoitella arvioita menneestä jaksosta. Kolme viikkoa on yllättävän lyhyt aika mutta kyllä opiskelijasta huokui heti ensimmäisen vuoron aikana jo aktiivisuutta ja innokkuutta hoitotyötä kohtaan. Erittäin hyviä kysymyksiä on esittänyt pitkin matkaa. Joihinkin en ole heti löytänyt vastausta mutta muutamien kollega konsultaatioiden jälkeen olen vastauksia saanut:)

Ainiin maanantaina oli lääketentin uusinta: tällä kertaa meni gerontologia täysillä pisteillä lävitse. Sitten aloin tekemään muita osioita lävitse mitä oli kaiken kaikkiaan melko monia. Osio osiolta ne menivät läpi vaikka en ottanut stressiä siitä että meneekö läpi vai ei menin sillä miten meni. Onneksi menivät kaikki teoriat lävitse. Mutta sitten päästiin iv-puolen laskuihin. Eli 5 laskua kaikkiien piti mennä lävitse että sai tentin läpi. 4/5 tulos, hieman hatutti kompastuskiveksi tuli suhde-lasku. Eli sain kyllä laskettua lääkeainemäärän mitä piti lisätä mutta mihinkä määrään nestettä niin kusahti kun kyseessä oli 1:20 laskukaava. No ei muuta kuin uusinta kierrokselle huomenna maanantaina. Tällä kertaa vain laskujen osalta:)

Defendossa vai pitäisikö sanoa itsepuolustuksessa oli erittäin hyvät nujuamis reenit. Ensin otettiin lämpöä kevyesti ottelemalla pystyssä sitten siirryttiin kevyesti maahan painimaan. Lopussa otettiin vähän enemmän stressiä päällensä kun laitettiin pleksikypärät päähän sitten vedettiin minuutti pystyssä ottelua josta suoraan mentiin maihin siten että toinen tuli päälle ja sai mykyttää alla olijan piti päästä mahdollisuuksien mukaan pois. Kyllä loppui todella nopeasti voimat kun oli alla mutta pystyi kuitenkin toimimaan. Reenikaveri vain tokaisi reenin päätteeksi että ihan kuin olisi karhun kanssa paininut, kun meillä oli hieman painoeroa:) Kokonaisuudessaan reeni oli silmiä avaava kun huomasi sen että mitenkä huonossa asemassa on jos joutuu maahan, mutta toisaalta myös hyvä reeni siinä mielessä että jos näin pahaan tilanteeseen joutuu niin osaa edes jotain tehdä. Hieman tuo otteleminen ujostutti. Toisaalta eipä ole hirveästi tullut sparrailtua. Kun tietää että toinenkin yrittää mahdollisuuksien mukaan mykyttää ja väistellä luo oman haasteensa. Mutta niinhän se on että sparraamaan oppii sparraamalla. Meillähän olisi joka sunnuntai iltapäivästä sparrit mutta en ole koko vajaan viiden vuoden aikana niissä käynyt kun melkeimpä aina sunnuntait töissä ja jos on vapaa vkl niin on jotain muuta tekemistä:)

Ensi viikolla olisi tarkoitus alkaa väsäämään trans-mongolian juna setin viisumeita. Pieni kuumotus on vain tällä hetkellä riehaantuvan Corona-viruksen suhteen. Se pohdituttaa että onko toukokuussa mikä tilanne. Sitähän kukaan ei tiedä. Ja se että myöntääkö Kiina esim. viisumia Corona tilanteen vuoksi se jää nähtäväksi. Tästä varmasti tuonnempana lisää...