Italia 14-21.9.19 vol.3

KESKIVIIKKO 18.9.19

Siena,Italia. Aamupalan jälkeen otin suuntimaa pesulalle,josta eilen kyselin vastaanotosta koordinaatteja. Kaksi tärkeää osaa matkojen onnistumisen mittariksi mielestäni on ensinnäkin että saat rahaa automaateista(kuten kirjaukset kertovat sekään ei tällä reissulla ollut itsestään selvyys) ja toiseksi se että saa pestyä vaatteitaan:) Eilen illasta olin jo hieman katsellut google mapsista reittiä kohteeseen. Onneksi ei mikään hirmu vaikea reitti ollut. Siitäkin huolimatta mennessä pienen mutkan kautta löysin perille:) Löysin yllättävän nopeasti oikean talon. Lähdin kiertämään sitä ennen kuin löysin oikean kohdan mistä mennä sisälle. Pesupaikka olikin itsepalvelupiste. Toisella puolella oli pyykinpesukoneet ja toisella puolella kuivausrummut. Itse pesu kestää 30 min kuivaus toisen 30 min päälle katselin kelloa että siihen menisi liikaa aikaa ja tarkoitus oli mennä pääkirkoon sisään niin mietin että kun tiedän paikan ja se on 22.00 asti illasta auki niin tulisin illasta käymään uudestaan. Takaisin kävellessä hotellille tosiaan luin karttaa hieman paremmin ja pääsin paremmin perille.

Ilma selkeni mukavasti juuri ennen kun lähdimme siirtymään kohti keskustaa. Jotenkin tuli hirmu hiostavan nihkeä ilma toki illaksi luvattu ukkosta niin enteileekö sitä. Noustiin vaihteeksi rullaportaita joista viimeinen viides ei toiminut. Tarkoituksemme oli mennä Sienan pääkirkkoon Duomoon mutta ihmispaljous oli suuri Duomon aukiolla sekä ihmisjono mikä kiemurteli kirkon rappusilla niin päätettiin kun huomenna matka jatkuu niin tullaan heti aamusta käymään vain Duomolla ja lähdetään eteenpäin.

Mentiin seuraavaksi pääaukiolla olevaan museoon/kellotorniin. Lippuluukulla oli kaksi kassaa henkilökunta lasipleksin takana ja kommunikoivat mikrofonin välityksellä. Vaikkei aulatilassa ollut paljoa ihmisiä eikä hälyä niin heidän sanomisistaan ei oikein tahtonut saada mitään selvää. Ensin mentiin museon puolelle. Upeita seinämaalauksia osa uskonnollisia osa sotaisia. Hämmentävää oli tilan huonekorkeus ei sitä voinut ulospäin mitenkänn arvata. Sisätiloissa tuli osittain kirkko mieleen yhdessä kohtaa sellainen varmasti olikin ollut. Noustiin näköalapaikalle josta avautui kauas kantoiset näkymät. Kuvat olivat jälleen upeat

museota taas sai suu auki kävellä ja hämmästellä

näköalatasannetta

Itse jatkoin vielä matkaa kellotorniin emäntä ei lähtenyt matkaan. Sanoin että soittelen kun olen valmis tornista. Jonkin verran olin ennättänyt porukkaa mennä ennen minua sisälle. Portaat tuntuivat vaan kapenevan ylöspäin mennessä. Noin 100 rappusta noustuaan tuli lipuntarkistuspiste johon piti myös laukut jättää. Sitten alkoikin tiukka ja ahdas nousu. Noin 200 rappusta tiukalla mutkalla ja todella ahdaskulkuista: itsellä otti olkapäät melkein kiinni seiniin, mikään klaustrofoobisen paikka ei ollut. Alkoi puolessa välissä jo puuskuttamaan:) Mutta ylöspäästyään maisemat oli aivan järjettömän kauniit. Useampia kuvia tuli nappailtua. Yksi uhkarohkea pariskunta istui muurille eikä heidän takanaan ollut mitään turvakaiteita. Alaspäin meno tietyst helpompi alkoi mennä pää pyörälle kun sen verran haipakkaa pudotti tulla:) Yksi kohta oli sen verran ahdas että joutui tulemaan pakilla ettei pää kolisisi kattoon. Kyllä vaati jonkinmoista kuntoa jos torniin on joutunut nousta päivittäin kelloja soittelemaan:) Kummastuttaa että  mitenkähän ne on aikoinaan painavat kellot saaneet nostettua tornin huipulle sen aikaisilla tekniikoilla, hämmentävää hyvin hämmentävää. Tornista selvittyäni aloin soittaa emännälle mutta eipä mennyt puhelu läpi. Tietysti vanhassa kaupungissa niin massiiviset kiviseinät ja toiseksi ihmisiä aivan järjenvastaisen paljon. Yritin muutamaan otteeseen tuloksetta, tekstiviesti meni läpi. Onneksi bongasin emännän väen paljoudesta. Hetki pyörittiin tuliaisia ostellen. Itsekkin löysin tuomisen:uuden matkapvkirjan. Mitenkä mukavaa luettavaa sitten joskus isona:) ostosten jälkeen hieman pohdittiin minne syömään. Päädyttiin paikkaan jossa ollaan jo käyty mikä sijaitsee jyrkän mäen puolivälissä. Ruokailijoiden istumamukavuuden lisäämiseksi oli asennettu "alamäen" puoleisten jalkojen alle kiilapalikat mikä nostaa jalat vaakatasoon:)

kevyttä porrastreeniä

loppurutistus tornin huipulle

korkealla oleva trävelleri:)

pitkälle taas näkyi

-

kelloa

kuva ei sitä näytä mutta askeleet painuneet keskeltä eli muutaman kerran siitä kävelty

kuva ei mitenkään avaa sitä mitenkä ahtaat portaat oli kyseessä

Syötyämme suuntasimme hotellille ja itse suuntasin hotelilla käynnin jälkeen pesulalle. Nyt löytyi jo mennessä oikea reitti mutta perillä tutkailin yhtä rakennusta liian aikaisin. Kyllähän siinä melko kysymysmerkkinä hetken oli kun ei tuntunut olevan pesulaa vaikka aamulla se oli. Mutta vierekkäiset taot melko saman näköisiä:) Vanhempi herra oli juuri viikkaamassa vaatteitaan kun tulin pesulalle. Tulkitsin tilassa olevan aparaatin pesuaineautomaatiksi. Ostin siitä yhden pakkauksen nestemäistä pesuainetta. Seinällä oli selkeät ohjeet pesuprojektista kohta kohdalta italiaksi sekä englanniksi. Eipä ole sitten 2014 vuoden Thaimaan vaihtoaikojen tullutkaan kolikkopyykinpesukoneella pestyä. Ohjeen mukaan kun meni niin ei mitään ongelmaa. Ykkättävän nopeasti meni pesuaika tietysti siinä ohessa odotellessa tätä päiväkirjaa täyttelin.Kun pyykit oli pesty laitoin ne vielä kuivausrumpuun. Viimeksi kuivausrumpua käyttänyt pienenä porukoilla:) Tähänkin oli hyvät ohjeet:pyykit koneeseen kolikot sisään ja valitsi lämpötilan ja panoi start:) suositus ohjeistuksessa luki 30 min laitoin 3 € ja sillä sai 24 min pyöritystä. Olisi pitänyt uskoa opastetta kun osa vaatteista tuntui vielä kosteille piti vielä laittaa 1€-7min ja sitten oli kaikki kuivia:) Mielestäni vallan mukavaa oli pyykätä eikä se nyt niin kauaa ottanut ja lomallahan tässä ollaan:)

pyykkäystä:)