Talviturkin heitto

kerrankin jäi jotain käteenkin. Tarjoilin kalaa Lunallekkin muttei osannut arvostaa:) Ahvenen tein aamupalaksi oli oikein hyvää ja tietysti voissa paistaen

Tuli pohdittua yleisesti miksi kirjoitan blogia. Pohdinta lähti sitten aivan huikeille keloille voisin tässä hieman avata:) Tietysti sairaanhoitajana mieleen tuli teoriatunneilta käyttämäni tekniikka millä teoriaa esim. eri taudeista lueskelin eli:syyt,oireet, hoito tällä pääsi pitkälle. Mutta blogin pitäminen sai tulta alleen eniten Thaimaan vaihdon aikana 2014. Itse blogin perustaminen kuului taannoin tietotekniikan opiskelukokonaisuuteen. Vaihdon aikana tuli päiviteltyä parikin kertaa viikossa. On se mukava jälkikäteen aina palata noihin kuviin ja tunnelmiin.Siitä se sitten alkoi kehkeytyä vaihdon jälkeen siihen että sunnuntai päivät on menneet kirjaillessa mitä viikko pitänyt sisällään. Hauska miettiä että reilun neljän vuoden ajalta on aktiivisesti juttua blogissani. Sitten tietysti kävi mielessä että mitäs sitten kun blogin pitämisen lopetan koska kaikkihan loppuu aikanaan. Kovasti olen miettinyt että pitäähän päivitykset jotenkin saada taltioitua. Kun alkaa miettiä niin useamman vuoden ajalta päivityksiä on kertynyt useampi sata. Tämä tarkottaisi sitä että jos jokainen päivitys olisi yksi sivu niin tulisi melko pitkä kirja:) Lisäksi kävi mielessä se että kun edes mennyt ukkini antoi meille ruutuvihon johon oli kirjoittanut elämäänsä niin pitäisi varmaan yrittää jotenkin saada kirjaukset siten talteen että ne voisi antaa tuleville sukupolville luettavaksi. Siinä sitä sitten olisi iltasatua kerrakseen. Toisaalta olen miettinyt myös sitä että kun jonkin verran on ihan kirjoitettua tekstiä matkoilta päiväkirjamuodossa niin ne ainakin tulen antamaan sitten "isona" lapsille ja lapsenlapsille luettaviksi.

vuoden ensimmäiset ruohonleikkuut. Hyvin lähti kone käyntiin vaikka oli kylmässä tallissa

kuva ei ihan näytä sitä miten kovaa satoi

Blogin pitämisen pohdiskelu ajautui sitten pohdintaan kaikesta mitä on tullut eteen aina sieltä mopoajoista lähtien. Tästä voisin pikakelauksen kirjoitella:D Silloin "vanhaan aikaan" oli tiivis kaveriporukka joiden kanssa puoteltiin mopoilla ympäri ämpäri. Tuli taas mietiskeltyä ystävyyttä silloin ja nyt. tästä on monia kertoja käyty keskusteluita että ennen vanhaan oli paljon helpompi solmia kaverisuhteita. Ehkä konkreettisin esimerkki on parhaan kaverini kanssa ensi tapaaminen. Tuolloin asuttiin rivitalossa ja huomasin että pihapiirissä on saman ikäinen kaveri niin sitten yhtenä kivana päivänä menin vaan oven taakse ja kysyin että onko täällä leikkikaveria ja siitä asti ollaan pidetty yhtä:) Nykypäivänä eipä oikeastaan ole muita kuin sali/kiipeilykaveri ja defendoporukka. Tietysti töissä on kollegat joita voi verrata kavereihin tai itse ainakin vertaan. Toki harrastusten ja työtovereita näkee harrastuksissa ja töissä muttei vapaa ajalla. Se on tietysti paljolti itsestä kiinni miten aktiivinen olet pitämään yhteyttä. Ei sitä nykyään tule kukaan hakemaan ovelta leikkimään kuten edellä kirjoittelin:)

Sitten ajatukset viilettivät koulutukseen. Lähtien lukiosta ja tehdyistä valinnoista. Lukion jälkeenhän kävin armeijan jossa kehkeytyi idea sotilaspoliisina ollessa sairaanhoitajan työstä. En päässyt useammasta yrityksestä huolimatta lukion lähtöpisteillä. Joten päätin hakea vauhtia lähihoitaja tutkinnosta johon pääsin heti sisälle. 2010-2012 vuodet menivät lähihoitaja opinnoissa. Tulloin jo harjoittelu aikoina edelleen vahvistui kuva siitä että haluan työskennellä isona sitten sairaanhoitajana. Kun hain lähihoitajan papereilla sairaanhoitajakouluun pääsin heittämällä sisään. Opiskeluaika oli todella mukavaa ja siihenhän kuului isoimpana asiana se että muutti uuteen paikkakuntaan. Ja opiskeluiden ohella tietysti iso ja tärkeä asia oli kun tapasin emäntäni ja 2013 lähtien ollaan pidetty yhtä. Opiskeluajoista nousee myös suuresti mainittavaksi Thaimaan vaihtoajat. Niistä kiinnostuneet voivat lueskella blogistani tapahtumia. Mutta kolme kuukautta vieraassa kulttuurissa hoitotyötä tehneenä niin oli silmiä avaava kokemus.

Lunalle laitettiin punkkiainetta

Tällä hetkellä tuntuu että on löytänyt oman alansa. Tietysti suuri asia on myös se että meillä on todella hyvä työyhteisö. Se auttaa kummasti jaksamaan jos joskus ei ole niin hyviä päiviä.

Sitten pohdinnat veivät harrastuksiin. koko pienen ikäni olen harrastanut jotain pisin setti tietysti taekwondo mitä tuli heiluttua 10 vuotta. Nyt sitten salia defendoa kiipeilyä tulee väännettyä. Todella mukavaa vapaa ajan vietettä ja mukavia kavereita kaikissa lajeissa. Kyllä harrastuksista saa todella paljon virtaa jotta jaksaa tehdä hoitotyötä ja itse jaksaa paremmin.

vuodesohvan asentelua

työnjohto tietysti paikalla

ja valmis paketti

Viimeisenä asiana pohdin ja kävin läpi matkustelua. Kaiken pahan alku ja juuri tietysti oli lukio iässä kun tuli katsottua melko tiukkaan Madventures matkailu ohjelmaa. Siitä saanut osaltaan kipinän matkusteluun. Ja ensimmäinen omamatka oli 2008 Intian Goalle. Matka ei mennyt niin kuin strömsössä:heti kärkeen rinkka varastettiin, kuumeilu/sairastelu ja silmätulehdus. Ensimmäinen kerta osoitti kyllä sen että tämä on se mistä tykkään. Onhan sitä tuon ensimmäisen reissun jälkeen jo muutamia reissuja tullut heitettyä niin yksin emännän kuin lapsuuden kaverinkin kanssa. Yleisesti matkustamisesta ne ovat sellaisia kokemuksia kaikki matkat että ei niitä rahalla saa. Ja vaikkei kaikki menisi aivan putkeen niin jälkikäteen asioita miettii ja muistelee vaan hyvällä vaikkei välttämättä juuri silloin hyvältä tunnukkaan:) Ja kyllä matkoista jaa aina jotain kerrottavaa. Sitä ehkä itse matkojen osalta odotan eniten että pääsee niitä tietysti tekemään ja sitten kun on lapsia niin pääsee niistä kertomaan. Mikä onkaan oivallisempaa iltasatumateriaalia kun muistella omia matkojaan:)

sunsettiä omalta terassilta

Ainiin hyvä tälleen lopuksi käydä otsakkeen kimppuun:) eli tällä viikolla jäi talviturkki järveen. keskiviikkona oli lämmintä ja katselin lämpötilamittaria joka näytteli +19 niin päätin että nyt tai ei koskaan ja pulahdin mennä. Tällä viikolla tullu pari kertaa uitua, ei sitä oikeen voi kuvailla miten mukavaa on päästä uimaan omalta takapihalta. Eilen tuntui vesi melkeimpä lämpimältä kun ilma oli +9 vesi + 16:)