Seinäkiipeily peruskurssi

Työntäyteinen viikko kun torstai vain vapaata. Menneellä viikolla oli myös u-päivä tämä tarkoittaa että olet aamuvuorossa 7-15 mutta käytä päivän oman vastuualueesi ruotimiseen. Minulla tuo vastuualue on turvallisuus yksi kollega myös mukana turvallisuutta parantamassa:) Yllättävästi sitä nousi esille erinäisiä asioita joita ei todellakaan ennätä tavallisessa hoitotyön tiimellyksessä miettiä tai muutoin kiinnittää huomiota. Silmiä avaavinta tuona u-päivänä oli kun käytännössä koitettiin miten uudet palolakanat toimivat. Sairaalaolosuhteissa pitäisi jokaisessa potilassängyssä olla palolakana jotta tarvittaessa pystytään evakuoimaan potilas jos tulipalo tulee. Palolakana on siis patjan alla oleva "lakana" jossa on kiinnitysremmit jotka kiinnitetään kun evakuointi alkaa. Remmit tulevat rintakehän kohdalle sekä reisien tasolle. Sitten kaivetaan "vetoremmi" pääpuolelta ja vedetään potilas hallitusti lakanan avulla lattialle ja kohti turvallisempaa paikkaa. Tietysti koitimme myös mitenkä patjalla onnistuu rappusten meneminen. Tämä oli sen verran opettavaista että päätettiin turvallisuuskollegan kanssa ehdottaa osastotuntia aiheesta ja siten että päästäisiin ihan käytännössä testaamaan miten potilaan evakuointi toimii. Hauskaa on että seuraava "vapaa aika" menee lokakuulle:) mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Miulla taitaa olla huomenna myös u-päivä jolloin meinailin tehdä power-pointin valmiiksi. Ainakin on hyvissä ajoin valmis. Pitänee vielä harjoitella muutamia kertoja ennen esitystä että muistaa edes mitä on teoriapohjaan kirjaillu:)

nurmikko riehaantunut

Torstaina sitten pääsin kiipeilykurssille:) huvittavinta oli se että kun kurssi alkoi oli miun lisäksi yksi osallistuja eli meitä oli sen kaksi kappaletta. Saatiin kyllä todella yksityisopetusta:) toisaalta mietin että päästiin hyvin tekemään toistoja. Käytiin nopeasti varusteita lävitse sitten itse solmun tekoa ja varmistuslaitteen käyttöä. Sitten mentiinkin jo seinälle koska niinhän se on että tekemällä oppii. Hieman hirvitti ensimmäisiä kertoja mutta ohjaaja ohjasi hyvin ja kertoi mitä pitää ottaa huomioon. Siinä sitten molemmat tehtiin suorituksia kiivettiin ja varmistettiin toisiamme. Ohjaaja sanoi että näyttää menevän niin hyvin että tehdään varmistuskorttinäyttö alta pois. Eli aloitimme kiipeilyn ja varmistamisen alusta siten että ohjaaja piti kirjaa vierellä. Kumpi kiipesi teki itse 8-solmun ja kiinnitti valjaansa varmistusköyteen. Varmistaja laittoi varmistuslaitteen valmiiksi. Sitten tehtiin ristikkäis tarkastus eli kumpikin katsoi omat vermeet lävitse jonka jälkeen katsottiin kaverin vermeet: 8-solmu tehtynä ja kiinnitettynä oikein valjaisiin, varmistuslaiteeseen köysi asennettu oikein ja lukkosulkija kiinni sekä valjaissa oikeassa kohdassa. Varmistaja antoi luvan kiipeilyjän nousta. Kiipeilijän noustessa varmistaja otti köydestä tyhjiä pois sitä mukaa kun kiipeilijä nousi. Tekniikka oli helppo omaksua nopeasti. Sitten jonkin ajan päästä kiipeilijä sanoi "tulen köyteen" niin varmistaja tiesi ottaa parempaa asentoa ja alkaa laskemaan kiipeilijää turvallisesti takaisin alas. Sitten tehtiin vaihto toinen varmisti ja toinen kiipesi. Itsellä tietysti kiipeilyä hidasti orastava korkeapaikan kammo:) noo pikku hiljaa ylemmäs. Ja myös se ettei täysin luottanut turvallisuusvälineisiin. Ohjaaja vain tokaisi että köydet kestävät autonkin painon eli varusteet kyllä pitävät suurin kamppailu tulee olemaan oman päänsä sisällä että uskaltaa nousta:) siitä on hyvä lähteä kehittämään korkeapaikan kammoa pois. Kurssi oli napakka kolmen tunnin paketti nyt siis on varmistuskortti eli saan varmistaa yläköysi reiteillä. Kurssi sisältää itse kurssin lisäksi kuukauden kiipeily aikaa eli saa kiivetä niin paljon kun kerkiää. Onhan se hieman erilaista siirtyä boulderointi patjoilta köyden varaan killumaan. Tällä hetkellä itse pidän boulderoinnista enemmän kun ei tarvitse niin korkealle kiivetä:) mutta ehkä köysi kiipeilykin alkaa potkia kun pääsee ylitse peloistaan...

nukkumiskunnossa:)

Talviturkin heitto

kerrankin jäi jotain käteenkin. Tarjoilin kalaa Lunallekkin muttei osannut arvostaa:) Ahvenen tein aamupalaksi oli oikein hyvää ja tietysti voissa paistaen

Tuli pohdittua yleisesti miksi kirjoitan blogia. Pohdinta lähti sitten aivan huikeille keloille voisin tässä hieman avata:) Tietysti sairaanhoitajana mieleen tuli teoriatunneilta käyttämäni tekniikka millä teoriaa esim. eri taudeista lueskelin eli:syyt,oireet, hoito tällä pääsi pitkälle. Mutta blogin pitäminen sai tulta alleen eniten Thaimaan vaihdon aikana 2014. Itse blogin perustaminen kuului taannoin tietotekniikan opiskelukokonaisuuteen. Vaihdon aikana tuli päiviteltyä parikin kertaa viikossa. On se mukava jälkikäteen aina palata noihin kuviin ja tunnelmiin.Siitä se sitten alkoi kehkeytyä vaihdon jälkeen siihen että sunnuntai päivät on menneet kirjaillessa mitä viikko pitänyt sisällään. Hauska miettiä että reilun neljän vuoden ajalta on aktiivisesti juttua blogissani. Sitten tietysti kävi mielessä että mitäs sitten kun blogin pitämisen lopetan koska kaikkihan loppuu aikanaan. Kovasti olen miettinyt että pitäähän päivitykset jotenkin saada taltioitua. Kun alkaa miettiä niin useamman vuoden ajalta päivityksiä on kertynyt useampi sata. Tämä tarkottaisi sitä että jos jokainen päivitys olisi yksi sivu niin tulisi melko pitkä kirja:) Lisäksi kävi mielessä se että kun edes mennyt ukkini antoi meille ruutuvihon johon oli kirjoittanut elämäänsä niin pitäisi varmaan yrittää jotenkin saada kirjaukset siten talteen että ne voisi antaa tuleville sukupolville luettavaksi. Siinä sitä sitten olisi iltasatua kerrakseen. Toisaalta olen miettinyt myös sitä että kun jonkin verran on ihan kirjoitettua tekstiä matkoilta päiväkirjamuodossa niin ne ainakin tulen antamaan sitten "isona" lapsille ja lapsenlapsille luettaviksi.

vuoden ensimmäiset ruohonleikkuut. Hyvin lähti kone käyntiin vaikka oli kylmässä tallissa

kuva ei ihan näytä sitä miten kovaa satoi

Blogin pitämisen pohdiskelu ajautui sitten pohdintaan kaikesta mitä on tullut eteen aina sieltä mopoajoista lähtien. Tästä voisin pikakelauksen kirjoitella:D Silloin "vanhaan aikaan" oli tiivis kaveriporukka joiden kanssa puoteltiin mopoilla ympäri ämpäri. Tuli taas mietiskeltyä ystävyyttä silloin ja nyt. tästä on monia kertoja käyty keskusteluita että ennen vanhaan oli paljon helpompi solmia kaverisuhteita. Ehkä konkreettisin esimerkki on parhaan kaverini kanssa ensi tapaaminen. Tuolloin asuttiin rivitalossa ja huomasin että pihapiirissä on saman ikäinen kaveri niin sitten yhtenä kivana päivänä menin vaan oven taakse ja kysyin että onko täällä leikkikaveria ja siitä asti ollaan pidetty yhtä:) Nykypäivänä eipä oikeastaan ole muita kuin sali/kiipeilykaveri ja defendoporukka. Tietysti töissä on kollegat joita voi verrata kavereihin tai itse ainakin vertaan. Toki harrastusten ja työtovereita näkee harrastuksissa ja töissä muttei vapaa ajalla. Se on tietysti paljolti itsestä kiinni miten aktiivinen olet pitämään yhteyttä. Ei sitä nykyään tule kukaan hakemaan ovelta leikkimään kuten edellä kirjoittelin:)

Sitten ajatukset viilettivät koulutukseen. Lähtien lukiosta ja tehdyistä valinnoista. Lukion jälkeenhän kävin armeijan jossa kehkeytyi idea sotilaspoliisina ollessa sairaanhoitajan työstä. En päässyt useammasta yrityksestä huolimatta lukion lähtöpisteillä. Joten päätin hakea vauhtia lähihoitaja tutkinnosta johon pääsin heti sisälle. 2010-2012 vuodet menivät lähihoitaja opinnoissa. Tulloin jo harjoittelu aikoina edelleen vahvistui kuva siitä että haluan työskennellä isona sitten sairaanhoitajana. Kun hain lähihoitajan papereilla sairaanhoitajakouluun pääsin heittämällä sisään. Opiskeluaika oli todella mukavaa ja siihenhän kuului isoimpana asiana se että muutti uuteen paikkakuntaan. Ja opiskeluiden ohella tietysti iso ja tärkeä asia oli kun tapasin emäntäni ja 2013 lähtien ollaan pidetty yhtä. Opiskeluajoista nousee myös suuresti mainittavaksi Thaimaan vaihtoajat. Niistä kiinnostuneet voivat lueskella blogistani tapahtumia. Mutta kolme kuukautta vieraassa kulttuurissa hoitotyötä tehneenä niin oli silmiä avaava kokemus.

Lunalle laitettiin punkkiainetta

Tällä hetkellä tuntuu että on löytänyt oman alansa. Tietysti suuri asia on myös se että meillä on todella hyvä työyhteisö. Se auttaa kummasti jaksamaan jos joskus ei ole niin hyviä päiviä.

Sitten pohdinnat veivät harrastuksiin. koko pienen ikäni olen harrastanut jotain pisin setti tietysti taekwondo mitä tuli heiluttua 10 vuotta. Nyt sitten salia defendoa kiipeilyä tulee väännettyä. Todella mukavaa vapaa ajan vietettä ja mukavia kavereita kaikissa lajeissa. Kyllä harrastuksista saa todella paljon virtaa jotta jaksaa tehdä hoitotyötä ja itse jaksaa paremmin.

vuodesohvan asentelua

työnjohto tietysti paikalla

ja valmis paketti

Viimeisenä asiana pohdin ja kävin läpi matkustelua. Kaiken pahan alku ja juuri tietysti oli lukio iässä kun tuli katsottua melko tiukkaan Madventures matkailu ohjelmaa. Siitä saanut osaltaan kipinän matkusteluun. Ja ensimmäinen omamatka oli 2008 Intian Goalle. Matka ei mennyt niin kuin strömsössä:heti kärkeen rinkka varastettiin, kuumeilu/sairastelu ja silmätulehdus. Ensimmäinen kerta osoitti kyllä sen että tämä on se mistä tykkään. Onhan sitä tuon ensimmäisen reissun jälkeen jo muutamia reissuja tullut heitettyä niin yksin emännän kuin lapsuuden kaverinkin kanssa. Yleisesti matkustamisesta ne ovat sellaisia kokemuksia kaikki matkat että ei niitä rahalla saa. Ja vaikkei kaikki menisi aivan putkeen niin jälkikäteen asioita miettii ja muistelee vaan hyvällä vaikkei välttämättä juuri silloin hyvältä tunnukkaan:) Ja kyllä matkoista jaa aina jotain kerrottavaa. Sitä ehkä itse matkojen osalta odotan eniten että pääsee niitä tietysti tekemään ja sitten kun on lapsia niin pääsee niistä kertomaan. Mikä onkaan oivallisempaa iltasatumateriaalia kun muistella omia matkojaan:)

sunsettiä omalta terassilta

Ainiin hyvä tälleen lopuksi käydä otsakkeen kimppuun:) eli tällä viikolla jäi talviturkki järveen. keskiviikkona oli lämmintä ja katselin lämpötilamittaria joka näytteli +19 niin päätin että nyt tai ei koskaan ja pulahdin mennä. Tällä viikolla tullu pari kertaa uitua, ei sitä oikeen voi kuvailla miten mukavaa on päästä uimaan omalta takapihalta. Eilen tuntui vesi melkeimpä lämpimältä kun ilma oli +9 vesi + 16:)

Lämmön tulo

Menneellä viikolla sitten tuli vallan kesäiset ilmat vihdoinkin. Kuten kuvakin kertoo pääsi riippumattoilemaan ulos. Todella todella rauhoittavaa mattoilla ja kuullostella luontoa. Mitä parhainta vapaa päivän aktiviteettiä:loikoilla matossa aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja linnut raikaa puissa. Olen ennenkin asiaa hehkuttanut mutta on kyllä meidän talo aivan tajuttoman mukavalla paikalla. Tuntuu että menneellä viikolla joka päivä on lehdet puissa vain kasvaneet. Yövuorojen välissä kun heräili päivällä ja availi verhoa makuuhuoneesta niin tuntu että muutaman tunnin aikanakin lehdet vain puski kasvaa:) Kasvejakin on alkanut nousemaan pitkin tonttia. Muutamia on emännän istuttamia muutamia edellisten asukkaiden Innolla odottelee että vesi lämpenee siten että pääsee uiskentelemaan.

Ei ois kyllä mitenkää halunnut lähteä yövuoroon kun joku jäi ikkunaan haikeena katselemaan

Töissä tauon jälkeen yövuorot. melko nollat taulussa kyllä sitä viimeset hetket on ja tekee asiat rutiinilla. molempina päivinä kotimatka meni ihan hyvin mutta piti hieman lauleskella että pysyi paremmin hereillä:) Toisena yönä olin vastuuvuorossa. Muutama potilas tuli yön aikana mikä oli hyvä kun muutoin oli niin rauhallista.

pentu ihan reporankana rankan ulkoilun jälkeen varmaankin ulkoilmamyrkytys

aurikokelistä nauttimassa

Tänään äitienpäivänä kutsuin vanhempani käymään lounaalla meillä. Olin valmistanut kolmen ruokalajin menyyn:alkuun peruna-porkkana-bataatti sosekeittoa, pääruuaksi oli possun sisäfilé itse tehtyä bearnaisekastiketta ja jälkiruuaksi oli hedelmäsalaattia sekä sulkaamoussea:) Kyllä tuli ähky noiden jälkeen.

Defendossa ennätin käymään maanantaina. Erittäin mukava väännöt oli. sparraamista ensin pystyssä sitten maassa ja lopuksi vedettiin muutamat kellotetut erät. Aivan lopuksi vallan silmiä avartava harjoite. Itse olit maassa toinen tuli päälle ja alkoi takoa kuuppaan. lisäksi toinen kaveri mätti patjalla kohti päätä kuvastaen potkuja. Tehtävänä oli nousta mahdollisimman nopeasti ylös. Tässä skenaario harjoitteessa huomasi miten huonosti tilanne menee jos joutuu maihin ja toinen tulee päälle. Toisaalta huomasi sen että tuossakin tilanteessa pystyy jotain tekemään ja suojaamaan itseään. 

Salilla kertaalleen ennätti pyörähtää melko takkuista oli kun taukoa reenaamisessa onneksi veivataan yksijakoista niin sai koko kroppa kyytiä

Keskiviikkona kun oli vapaa päivä tuli vietyä kaatopaikalle tavaraa kun oli peräkärri lainassa. Vanha koko perkolahan sinne meni ja muutama muukin artikkeli. Yllättävän paljon sai tavaraa vietyä. Kaatopaikalla mätin tavarat niille merkittyihin paikkoihin. Yksi työntekijä auttoi perkolan purkamisessa. Nyt sitten vaan suunnittelemaan uutta tilalle kun pohjat jo valmiina:) tästä varmsti tulee tulevissa päivityksissä kuvan kanssa kerrontaa...

Kevättä kohti

Vappu tuli oltua töissä.eipä kummia muuta kuin se että maanantain ja tiistain oli kansainvälinen opiskelija mukana. Maanantain vuoro oli melko häsellystä kolme uutta potilasta tuli ja kehnolla miehityksellä mentiin mutta hyvin meni. Tiistai sitten oli todella rauhallinen. Jopa niin rauhallinen että annoin opiskelijan harjoitella kanyylin laittoa. Toisella yrittämällä meni mikä oli todella hienosti. Tämä oli tosiaan jo kolmas kv-opiskelija mitä on ohjattavaa ollut. Yllättävän hyvin meni ja kerta kerran jälkeen menee paremmin ja alkaa löytymään hoitosanastoa. Kyllä tälläkin kertaa oli Google kääntäjä auki taustatukena:) Lepponen viikko kun oli ma-ke töitä sitten 3 vapaata ja nyt sunnuntai iltavuoro.tänään sunnuntaina oli myös opiskelija matkassa. Hyviä kysymyksiä tuli illan mittaan joihin parhaani mukaan vastailin.

Perjantaina tuli ensimmäistä kertaa käytyä katsomassa musikaalia. Emännän serkku oli yksi esiintyjistä. Esitys oli Hairspray nimeltään kertoi 60 luvun rotuerottelusta. Esitys oli lukion tekemä ja oli hyviä ja kehityskelpoisia laulu esiintymisiä. Täytyy kyllä sanoa että yllätti todella positiivisesti.toisaalta ei osannut odottaa mitään niin meni avoimin mielin näytöstä katsomaan.musiikki oli joissain kohdin hyvinkin letkeää Blues vivahteista.tupa oli täynnä ja suosionosoitukset olivat sen mukaiset.nopeasti meni esitys väliaikoineen.

Lauantaina tuli käyty jäätelöautolla:) pysähtyy postilaatikoille eli hyvinkin lähellä. Olihan siellä muitakin kyläläisiä. Nyt voi kesä tulla kun on jäätelöä jemmassa

Lauantaina tuli myös käytyä IKEAssa.käytiin hakemassa vierashuoneeseen vuodesohvaa. Peräkärry saatiin lainaan emännän porukoilta.napattiin se mukaan Juva Tokmannin pihalta.menomatka meni hyvin hieman jännitti kun oltiin ostokset ostettu että pitääkö autoa siirtää mutta päätettiin tuoda tavarat autolle niin menee helpommin.kehitystä viime reissuun kun osattiin käyttää kiristysliinojakin:)tulomatkan itse ajoin rauhallisesti kovasti sanoin että peruutan pihassa paikoilleen mutta loppu piti kääntää käsipelissä:) katsoo miten ensi viikolla käännöt onnistuu kun kaatopaikkakuormaa pitää viedä.vallan nopea käynti matkuksessa oli toki kun tiedettiin mitä haettiin niin nopeutti

Kesä voi tulla!

Reeneissä ennättäny käymään monipuolisesti.salilla piti käydä omatoimisesti huomasi taas että ei oikein kulkenu mitenkään kun ei ollut kaveria mukana.defendossa torstaina vallan mainiota vääntöä pystyssä perustekniikoita hyvin tehtynä.tänään pääsi käymään myös kiipeilyseinällä 1.5 tuntia ja aivan puhki.kiipeilystä noin muuten eipä päässyt kurssille kun tuli viesti että ei ollut tarpeeksi osallistujia??Hämmentävää että annetaan aikoja muttei sitten pidetäkkään koko kurssia.noo katsotaan mitenkä jatkossa käy:)

Grilliä hieman viritetty

Tilannekuva kalastuksesta tällä kertaa kalat narrasi ensi kerralla toisinpäin...

Kyllä näissä maisemissa kelpaa oleilla:)