Heti otsakkeen kimppuun: Unelmat. Niitä saa ja pitää olla. Unelmat ovat
mielestäni asioita joiden avulla jaksaa eteenpäin. Elämä on liian lyhyt
jossitteluun ja siihen että miettii että ei unelmiaan voi toteuttaa. Kun
on unelmia on elämässään päämääriä joihin pyrkii. Meillä on emännän
kanssa ollut yhteinen unelma omasta kodista hieman kaupungin
ulkopuolelta ja mahdollisesti järven rannalta. No tässä kesän kuluessa
oli yksi talo jota aloimme tutkia oikein kunnolla. Ollaan jo hyvän aikaa
katseltu mahdollisia ehdokkaita Etuovi.com asuntosivustolta muutamia
taloa ollaan ajettu katsomaan omin päin että missä ovat mutta tämä
sitten kolahti. Ensimmäisen kerran käytiin ihan oikeassa näytössä
juhannusviikolla ja kyllä kolahti! alempana oleva kuva on takaterasiilta
ja voin sanoa että koukkuun jäi heti:) No pohdiskeltiin mitä tehdään ja
käytiin toistamiseen katsomassa taloa mukana oli myös emännän
vanhemmat. Sitten kesää kului ja tilanne meni siihen että saimme
rahoituksen kuntoon ja sitten alkoi hinnan vääntäminen. Oltiin jo
menetetty toivo kun saatiin vastaus ettei kauppahinnat myyjän ja meidän
välillä kohtaa. Mutta sitten tulikin yllättävä soitto välittäjältä että
kaupat tulevat!!! Tätä puhelua voi verrata melkeimpä siihen mikä viime
kerran vaikutti vahvasti tulevaan elämään kun sain tiedon vakituisesta
työsuhteesta. No sovittiin aikaa sitten kaupanteolle joka oli tämän
viikon keskiviikkona. Käytiin vielä tiistaina myyjiä tapaamassa
tulevassa talossamme. Erittäin mukavia olivat ja kertoivat kaikkea
tärkeää taloon liittyvää esim. näyttivät miten leivin uunia lämmitetään
ja käytiin ulkonakin asioita lävitse. Yhteensä puolisen toista tuntia
hölistiin niitä näitä. Keskiviikkona tosiaan oli sitten kauppahetki.
Hämmentävää oli istuimme kaikki samassa tilassa: myyjät, me, välittäjä,
pankinasiantuntija ja kauppakirjan tarkistaja. Paperit kiersi pöydässä ja omistajuus vaihtui. Ei sitä vieläkään ymmärrä että ollaan omakotitalon omistajia:) ehkäpä se siinä vaiheessa alkaa selviämään kun pudottelee pöpeliköstä töihin. Tosiaan omistusoikeus on meillä mutta hallintaoikeus eli se millon voidaan muuttaa menee 1.10 asti. Ja aateltiin tehdä pientä pinta remonttia ensin niin varmaan lokakuun lopussa vois olla realistinen aika jolloin sinne muuttaa. Tulevissa päivityksissä varmasti tulossa settiä mitenkä asiat ja remontti etenee. Pitää ottaa ennen ja jälkeen kuvia:)
![]() |
oman maan hyvyyksiä |
![]() |
Semmonen kauppakassi |
![]() |
"kerrasta koukkuun" |
Tuli sitten tällä viikolla kunnolla tehtyä kauppoja kun tuli keskiviikkona ostettua asunto ja torstaina tuli sitten käytyä hommaamassa autokin:) kattelin keskiviikkona netistä vaihtoehtoja ja osui Savonlinnassa oleva auto silmään sanoin isälle että eiköhän lähetä kattomaa/ostamaan kun tietojen perusteella vaikutti oikein ja hyvälle. No torstaina lähettin yhdellä autolla aamutuimaan ajelemaan oltiin vähän yhdeksän jälkeen kohteessa ja mentiin koeajolle. Koeajon aikana tuli jo tunne että tämä se on. No mentiin takas autoliikkeelle ja tehtiin paperit:) se oli nopeaa toimintaa. Mutta mikäs siinä jos tuntuu oikealle. Oikein mukavaa oli pudotella kotiin päin omalla autolla. Ei sitäkään oikein vielä tajua että omistaa autonkin. Ehkä se siinä vaiheessa tulee todelliseksi kun alkaa tippumaan kaiken maailman automaksuja:) Itsellä ei ole ollut milloinkaan motivaation puutetta töihin menon suhteen mutta nyt jos sellaista joskus tulee niin ei tarvii paljoa miettiä että meneekö töihin vai ei kun on taloa ja auto maksussa:)
Innolla odottelee mitä tuleva syksy tuo tullessaan asunnon remontin suhteen. Onhan sitä mukava omaa kotia laittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti