2/8

Niin alkaa toinen viikko taittua sairaslomasta. Yllättävän nopeasti mennyt viikko vaikkei paljon mitään ihmeitä tullut tehtyä. Päivät kuluvat melko omalla painollaan rutiinia on alkanut tulla jumppien ja syömisen myötä:) Aamu tietysti alkaa kevyellä osumaa ottaneen koiven liikeharjoittelulla. Vielä olisi ensi viikko jonka jälkeen saa kääntöastetta lisää polveen niin varmaan täytyy sitten alkaa tehdä kyykkyjä sen verran mitä rajotukset antaa myötä eli 60 asteenseen asti eihän se paljoa ole mutta enemmän kuin tämän hetkinen pyöreä nolla:) Päivä päivältä tulee kävely varmemmaksi ja nyt on muutamia askeleita ottanut ilman nelivetoakin/sauvoja. Tämä tietysti hyvä että pystyy liikkumaan pieniä matkoja ilman sauvojakin niin kunhan saa ortoosin kokonaan pois niin ei heti tule sokki kun ei ole tukea kepeistä. Menneellä viikolla tuli myös availtua ammattikirjallisuuden kirjan kansia. Yllättävän paljon ymmärsi teoriasta nyt kun on jo käytännön kokemustakin. Lueskelin ohi mennen hematologian asioita, ei varmasti ois mitään tullu jos ko aluetta ois lueskellu vaikka sairaanhoitajaopintojen alkuvaiheessa mutta nyt kun on nähnyt potilas tapauksia ja konkreettisesti tehnyt hoitotyötä niiden kanssa niin teoriatiedostakin sai enemmän irti. Pitänee tässä sairasloman aikana kertaille sen verran hyvin setit että kun palailee takas töihin niin voi suoraan ilmottautua hematologin tenttiin:)

Lunakin haluaa iskeä korttia

Keskiviikkona tuli tähän meille käymään emännän muutama ystävä ja oli mukava istuskella iltaa ja rupatella. Torstaina sosiaalinen setti jatkui kun oltiin saatu kutsu emännän toiselle kaverille grillailemaan. Alla kuvaa kun keskiviikkona väänsin itsetehtyä colamarinadia possun kyljyksille, oli kyllä suussa sulavaa kaiken kruunasi isäntäperheen vääntämä pottusalaatti ja salaisella reseptillä tehty punainenkastike. Siinä ruokailun yhteydessä turistiin niitä näitä mukava oli istua ja ruokailla ja heittää juttua tuiki tuntemattomien kanssa kun paikalla oli emännän kaverin työkavereita.

ai eikun marinoitumaan

voin kertoo: ei jäänyt nälkä;)

Nyt alkaa olemaan parisen viikkoa polven tapaturmasta, ei vielä nyt aivan hirveästi reenihammasta kolota mutta varmasti tässä vielä seuraavan neljän viikon kuluessa voi alkaakin. Voin vaan kuvitella sitä ensimmäistä reeniä minkä pääsee tekemään juhannuksen jälkeen kun saa ortoosin pois jalasta. Ja mielenkiinnolla odottelee että mitenkä jalka käyttäytyy kun ollut sen 6 viikkoa sitten ortoosissa. Toivottavasti kaikki on tuolloin oikein ja hyvin ja pääsee kuntouttamaan kunnolla jalkaa ja polvea. Varmasti ensimmäiset reenit voivat hieman olla varovaisia mutta kyllä se siitä sitten varmaan lähtee taas rullaamaan.... Mainiointa tässä on ollut se ettei ole kipuja ollut eikä ole tarvinnut tabuja ottaa, sepä olisi puuttunut että ois joutunut nappailee tabuja. Kivuttomuus pitää pitää tietysti sitten mielessä jahka pääsee ortoosista pois ettei heti lähde liian innokkaasti keulimaan:) mutta varmasti juhannuksen jälkeen lekuri antaa tuomion jatkoista ja siitä mitä saa ja mitä ei saa tehdä...

 

Keskiviikkona tehtiin uppopaistettuja settejä niin tein sytykkeitä joihin imeytyin käytetyn rasvan, jännä nähdä mitenkä nää toimii.