Loppuarvio

Niin koitti maanantaina se päivä kun jouduin/pääsin antamaan ensimmäistä kertaa opiskelijan loppuarvion. Vallan lepponen puoli tuntia oli:) Itse olin kirjotellut noin parisen sivua arviointia ja samoin kollega. Siinä ensin käytiin opettajan ja opiskelijan kesken yleisiä asioita lävitse harjoittelun kulusta. Sitten lueskelin meidän ohjaajien antamat palautteet jonka jälkeen opiskelija lueskeli itsearvioinnin. Mukava oli myös itse saada positiivista palautetta, koska ensimmäinen ohjattava kuitenkin kyseessä. Tästä on hyvä jatkaa varmaan syksyn kuluessa tulee lisää opiskelijoita harjoitteluun.

Tuli perjantaina nähtyä kolari ja oltua myös kolaripaikalla. Olen miettinyt muutamia kertoja jos tuollainen tapahtuisi niin osaisiko sitä tehdä mitään vai menisikö aivan lukkoon. Varmasti samanlainen tilanne kyseessä kuin esim. elvytys: teoriat voit lueskella kirjoista mitä tulisi tehdä mutta tilanne on aina "elävä" ja mitä tahansa voi tapahtua ja tekemällä oppii tilanteessa toimimaan sekä pysymään johdonmukaisena ja rauhallisena. Onneksi kyseessä oli risteysalue ydinkeskustassa joten vauhtia ei autoilla ollut paljoa. Olin menossa salille niin huomasin vaan että risteysalueella rysähti!! en ennättänyt nähdä kuka tuli ja mistä mutta yhden auton keula meni ihan tuusan paskaksi ja sitten vanhempi rouva kuka ilmeisimmin oli törmännyt autoon niin ajoi vielä puuta päin. Itsellä tuli heti mieleen että vanhempi rouva saanut sairaskohtauksen. Katselin ympärilläni olevia ihmisiä kaikki vain kauhistelivat jotkut onneksi soittivat heti hälytyskeskukseen mutta itse oli ensimmäinen joka meni katsomaan altistuneiden kunnon:) tietysti hoitajana:D Auto jonka keula meni rikki niin kuski oli joku keski-ikäinen mies hän nousi melko nopeasti autostaan ulos ja kysyin onko kaikki ok sain vastauksen että joo. Eli sitten seuraavaa altistunutta tarkastamaan, vanhempaa rouvaa. Nopeasti katsottuna ei ainakaa näyttänyt sairaskohtaukselta. Hieman pelästyneeltä vaikutti. Lähdin tilanteesta pois kun siinä oli paljon silminnäkijöitä ja soittajia. Salille päästyään huomasi että adrenaliinia on veressä kun alkoi jalat tuntua oudoilta ja kädet hieman täristä. Hieman samanlainen tunne mikä on tullut elvytystilanteissa joissa olen ollut mukana. Eli pystyy toimimaan mutta tilanteen jälkeen tajuaa vasta mitä  on tapahtunut. Siinä sitten kun olin jo tilanteesta lähtenyt aloin miettimään tapahtunutta enemmän. Tietysti oli hyvä että menin heti katsomaan altistuneiden tilanteen. Vaikka en ole kolaripaikoilla ennen ollut aloin pohtimaan mitenkäs siellä koulussa akuuttihoitotyön tunneilla ja päivystys harjoittelussa opeteltiin ABCDE. Kirjaimet muodostuvat englannin kielestä:A=airway eli hengitys tiet B=breathing eli hengitys C=circulation eli verenkierto D=disability eli tajunta ja E=exposure eli paljastaminen. Tällä kaavalla saa nopean käsityksen akuuttipotilaan tilasta. Tietysti jos potilas pystyy puhumaan ja tulee autosta omin jaloin ulos kertoo jo jotain yleistilasta. Tilanne olisi varmasti ollut aivan toinen jos olisi tilanteessa ollut vaikka maantienopeudet... Omasta mielestä pystyin tilanteessa rauhallisena ja toimin oikein kun menin tiedustelemaan altistuneiden kuntoa ja lähdin tilanteesta kun paikalla oli muita kanssa kulkijoita.

Salilla kulkenu menneellä viikolla vallan mainiosti. Perus penkin kysyjille niin smithpenkissä(tuettu liike rata) Voima reenissä omilla helpot kaksi toistoa 110 kilolla viimeiseen settiin. Ja maastavedossa nous viimeiseen settiin 120kg viiden toiston verran. Eli kyllä siellä kropassa jotain kehitystä tulee. Aerobisessa pääs jo 10 minuutin setteihin yllättävän nopeasti tuokin aika menee eli taas ens viikosta alkaen 12,5 minuuttia. Tuli koitettua myös mitenkä nousee sykkeet vikalla minuutilla. tein siis viimesen minuutin niin kovalla teholla mitä vain suinkin vielä tuli. Tällä hain sitä että esim. ottelu reeneissä vaikka olisi mitenkä poikki niin silti pitää saada tehtyä jotain. Crosstrainerissa on sykeenmittaus kohdat niin kovin syke minkä sain tauluun oli 182:) ja nopeasti sieltä se sitten laski alas myös:)