Kuukauden päivät ollu harjottelua päivystyksessä. Mielenkiintoisia tapauksia tullut eteen ja oppia on tullut rutkasti. Varmaan joka päivityksessä tuonu esille mutta onneksi tämä viimeinen harjoittelujakso on pitkä:) Pari kuukautta vielä aikaa harjoitella. Ensinnäkin kanylointi on sellainen että välillä onnistuu ensimmäisellä yrittämällä ja joskus ei sitten millään mene. Ensi viikosta lähtien pitää alkaa pitämään mielessä priorisointi tavoitetta mielessä. Koska päivystys jos joku on paikka jossa pitää osata priorisoida mikä menee minkin edelle. Ja osata käsitellä isojakin potilas määriä. Onhan sitä tullut harjoiteltua esim. osastolla olo aikoina kun kiersi moduulin kaikki potilaat ja oli vastuussa niistä. Nyt on vain se ero että tilanteet muuttuvat pikaiseen. Varmasti tulen harjaantumaan tässäkin taidossa vielä jäljellä olevan ajan myötä. Tällä viikolla oli pari yövuoroa. Rennon letkeesti meni yöt. Oli kyl vikana yönä niin nollat taulus ku aamu mittauksia teki et meinas nukkuu pystyy ku otti sydänfilmiä yheltä potilaalta. Sitten tuli harjoiteltua myös punasolujen tiputusta ja tarkistamista. Kokonaisuudessaan opettavainen viikko taasen ollut.
Otsikkoa jos käy läpi niin... Se kertoo siitä että opinnäytetyömme senkun etenee niin kuin pitääkin tässä vaiheessa:) Nimittäin lähetimme sen äidinkielen/kieliasun tarkistukseen. Saimme työmme melko nopeasti tarkastettuna takaisin. Positiivinen yllätyshän sieltä tuli kun opettajan kommentit olivat että korjausten mitä hän oli työhön laittanut niin niiden jälkeen raportti äidinkielenopettajan mielestä 4 luokkaa. Eli ei yhtään huono alku arviolle. Seuraavaksi lähtee englannin kielen tiivistelmä tarkastukseen. Sitten onkin työn lähettäminen plagioinnin tarkistukseen. Ja kohta saamme jo esitellä työmme ja tulee opintopisteet rekisteriin. Kun kaikki on hoidettu ajoissa kuntoon ennen 27.11 niin voi varmuudella sanoa että saa sitten jouluksi tutkintotodistuksen:) mutta eipä vielä mennä asioiden edelle;)
Defendossa oli erittäin opettavainen reeni nimittäin pitkästä aikaa stressitreeni. Laitoimme päähämme pleksikypärät jotka menee melkein samantein huuruun joten menee näköaisti ja sitten hengitys alkaa vaikeutua kun kypärää pitää pidempään. Teimme harjoitteen jossa piti ensin hyökätä mellakkatyynyä vastaan nyrkein ja potkuin sitten jossain vaiheessa kaveri tulee ja alkaa pystypainimaan. Tavoitteena oli päästä hyökkääjän selkäpuolelle mahdollisimman nopeasti jonka jälkeen jatkaa hyökkäystä tyynynpitäjää vasten. Yllättävän hyvin piti päänsä kylmänä vaikka alkoi loppu metreillä hapottamaan. Huomasi jälleen kuinka tärkeää on tietää missä hyökkääjän kädet menevät lähikamppailussa. Pystyy toimimaan ja puolustamaan itseään vaikkei näkisi jos on vastustajan kädet kontrollissa/tieto siitä missä ne menevät:) Innolla odottelee jo ensi viikon reenejä.
Salilla tuli pari kertaa pyörähdettyä. Tänään sunnuntaina huomasin uuden laitteen tullen salille. Pystyprässi jaloille. Aivan huikea uudistus salille. Vanhastaan oli vaakamallinen jalkaprässi mutta tässä uudessa sai jalat kyllä hyvää kyytiä;)
Lauantaina oli todella mukava aamupäivä. Käytiin emännän ehdotuksesta metsäilemässä tässä lähellä. Otettiin auto alle ja suunnaksi Neitvuori. Kohteeseen meni metsäpolku jota kävelimme ylös puolisen tuntia. Matkalla oli miellyttävä laavupaikkakin. Mukana ei tällä kertaa ollut kuin vettä mutta en pidä yhtään huonona vaihtoehtona että joku kiva pv menis uudelleen sinne ja ottais vaik makkaraa mukaan. No niin sitten laavulta matka jatkui kohti näköala paikkaa. Ei sitä osannu mitenkään oottaa millaiset näkymät sieltä aukeni. Sää oli mitä parhain kävelyretkellemme kuten kuvista näkyy. Näkyvyys oli hyvä ja aurinko paistoi. Tuli kyllä todella hyviä kuvia otettua.
 |
| - |
 |
| joku metsäilijä |
 |
| postikortti ainesta? |
 |
| kauas näkymät |
 |
| Panoraamaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti