Alku viikko meni lungisti vapaa päivillä:) lepponen keli joten riippumatto ulos ja lueskelee. Maanantaina ostettiin emännän kanssa toinen pakastin sillä se mikä meillä on ollut alakerrassa niin on jo täynnä eikä siihen oikeen mittää ees mahu:) ni Prismasta täräytettiin ostaa pystymallinen arkkupakastin noin 100 litraa. Nyt mahtuu lisää hyvyyksiä pakkaseen talven varalle. Tällä hetkellä on muutamat setit mansikkaa sekä omalta pihalta vattua ja viinimarjoja. Varmaanki syssyn tulle pitänee laitella myös sienijä pakkasee. Tiistaina olikin sitten hieman aktiviteettiä ku saatii puukuorma emännän porukoiden toimesta. Peräkärryllinen puita upposi liiteriin noin tunnin puiden mättämisen jälkeen, nyt kelpaa syksyn kylmenevissä illoissa lämmitellä pönttöuunia sekä saunaa.
Töissä viiden pvn putki meni lennokkaasti ilta-aamu-ilta-aamu-aamu setin kanssa. Enimmäkseen olin sisätautipuolella. Tänään sunnuntaina olin hema-sisätautipuolella. Heman puolen potilaat oli sen verran omatoimisia ettei siellä paljon apuja tarvinnut eli olin enimmäkseen apuna sisätautipuolella.Pakko hieman kertoa tällä viikolla eteen tulleesta tilanteesta. Kyseessä oli hoitourallani ensimmäinen kerta nimittäin elvytys. Tilanne meni mielestäni yllättävänkin hyvin ensimmäiseksi kerraksi. Tiimi joka tilanteessa oli mukana oli hyvin rauhallinen mikä varmasti myös auttoi itseä toimimaan määrätietoisesti ja rauhallisesti. Olimme muutaman minuutin ehtinyt elvyttää kun MET-ryhmä tuli paikalle. Itse aloitin tilanteessa amputtamisen eli hapen antamisen peruspaineluelvytyksen lisäksi. Muutaman kerran ehdin antaa happea palkeella potilaalle kun vaihdoimme tekijöitä ja itse menin painelemaan. Täytyy sanoa että hieman ilkeää teki kun rintalasta rutisi ja paukkui. Lääkärin tullessa paikalle olimme varmaan joku 15 minuuttia elvyttänyt. Kyllä hävisi hyvin nopeasti tilanteessa ajantaju. Onneksi yksi paikalla olleista kirjasi tietoja ylös. Lääkärin määräyksestä lopetimme elvytyksen tuloksettomana. Lääkärin mukaan toimimme hyvin tilanteessa. Tilanne oli hyvin mieleen painuva varmasti sen vuoksi että se oli ensimmäinen kerta minulle olla mukana elvytyksessä ja siksi että potilas menehtyi. Kävimme tilanteen läpikotaisin läpi työkaverini kanssa, ja niin se pitää mennäkkin ettei jää vaivaaamaan asiat mieltä. Nyt jälkeen päin ajattelen tilanteen siten että elvytys kuuluu hoitotyöhön aivan kuten joku muukin toimenpide. Tosiaan tämä oli ensimmäinen kerta elvytystilanteessa mukana. Sitä olen miettinyt että kun se eteen tulee niin kuinka osaa toimia tilanteessa. Mutta turha sitä on liikaa miettiä vaan koittaa pitää pään kylmänä ja toimia tilanteessa kuin tilanteessa...
No niin sitten vähän valoisempiin asioihin:) elikäs reeneihin... Reeneissä tullu melko heikosti käytyä mutta sillon ku on saanu itsensä raahattua salille niin hyvin o kulkenu. Tällä viikolla vika kova viikko kuuden toiston settejä. Lähes kaikissa liikkeissä sai hyvät lukemat kirjata vihkoon:) loppu viikosta oli vaan sen verran tööt ja väsy ettei jalkoja tullu tehtyä. Niinhä se on et mikään ei sais olla syy olla pois salilta. Mutta ajattelin asian siten että kun ensi viikon maanantaina eli huomenna alkaa kauan odotettu Defendo niin ensi viikosta alkaen alkaa sitten käymään salilla ja defendossa. Ja kyllä sitä kaikesta huolimatta on tullut käytyä reenaamassa ettei ole siten ettei mitään tekisi viikolla:) ja onneksi ei ole istuma työ vaan koko ajan sykkii osastolla sinne tänne:) Ensi päivitykseen varmasti fiiliksiä Defendon saloista;)
![]() |
kiva näky iltavuoron jälkee. Sateen kaari osottaa kohti kotia:) |
![]() |
valmistautumista talvea varten. vatut taltee |
![]() |
törmättii puutarha vartijaan:) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti