Koulupäivät

 

Syksyn satoa omasta maasta

 

Käydäänpä heti otsakkeen kimppuun. Niin koitti kauan odotettu päivä kun vihdoin ja viimein kevään koronakurimuksen jälkeen alkoi hematologisen hoitotyön erikoistumisopinnot. Nyt ensimmäinen lähiopetuspäivät olivat etänä. Hieman alkuun mietitytti mitenköhän se tulee onnistumaan. No opettaja laittoi paria päivää ennen koulupäivää sähköpostiin Teams linkin josta liityttiin oppi tunnille.Tiistaina sitten klo 10 alkoi. Olin jo hyvissä ajoin koneen ääressä ja liityin luennolle. Yllättävää meitä oli vajaa 30 samaan aikaan linjoilla ja hyvin onnistui. Laitettiin kamerat ja mikrofonit kiinni niin eivät syöneet kaistaa opettajan koneelta. Sitten kun tuli sanottavaa niin mikrofonia auki. Käytiin pikainen esittelykierros myös tällöin kamera+mikki auki. Laajalta alueelta meitä koulutuksessa on oulusta,vaasasta,tampereelta,kuopiosta,kotkasta,turusta ja helsingistä. Olen koulutuksen ainoa mieshoitaja:) tähän ollaan jo totuttu kouluaikoina. Koulutuksessa on vasta alkajia kuten itse 4 vuotta kentällä sitten on konkareita jotka olleet 30 vuotta alalla. 

 

Ensin käytiin aivan perusasioita koskien koulua ja koulutusta. Tehtäväksi tuli tehdä oppimispäiväkirjaa luentopäivistä. Aluksi pohdin että hirmutyö mutta heti kun jätin turhan stressin pois niin johan alkoi tulla tekstiä ja lopulta kahden päivän oppimispvkirjaan tuli 6 sivua tekstiä. Huomasi hyvin että oppimispvkirjan myötä tulee hyvin kerrattua luennoilla käydyt asiat.

syksyn väriä kotia tullessa

 

Opettajan luennon jälkeen alkoi lääkäriluennot: kahteen ensimmäiseen päivään mahtui oppia verikokeiden ja luuydinnäytteen tulkitsemisesta lisäksi käytiin hyvin yksityiskohtaisesti lävitse eri anemia muotoja. Äärimmäisen mukavaa oli huomata se miten tuli käytännön työstä esimerkkitapauksia mieleen. Lisäksi koulupäivien myötä tuli paljon ahaa-elämyksiä ja alkoi yhdistelemään jo opittuja asioita kokonaisuuksiksi. Muistiinpanoja tehdessä tuli kirjailtua pohdintoa oppimispvkirjaan niin tuli erilääkkeitä mieleen pitkin luentoa ja alkoi selviämään miksi esim. Cohemin depot niminen lääke menee potilaalle. Kahden päivän jälkeen oli kyllä oppia ja intoa täynnä. 

 

Lokakuun lähiopetuspäivät tulevat myös olemaan etänä.  Suurella todennäköisyydellä koko syksy. Toki puolensa ja puolensa etäopetuksessa: ei mene matkakuluja mutta onhan se ihan eri päästä tutustumaan kollegoihin ja päästä oppitunnille kouluun kun koneen ääreen. Toivossa on hyvä elää toivottavasti ensi keväänä pääsee kouluun asti:) Oppimispvkirjan lisäksi tulee olemaan muutama muu tehtävä yksi ryhmätyö mitä ilmeisemmin.. Tästä varmasti tuonnempana lisää...

Valmis projekti

 

Tuli käytyä metsäilemässä pienen tauon jälkeen. Ollut jo jonkin aikaa tekeillä sahapukki. Ensimmäinen kyhäily meni aivan metsään kun loppui työkaluista tehot ja lopputulos ei aivan ollut mitä lähdin hakemaan. NYt sitten lähestyin asiaa hieman eri kantilta. Tein kehikon täysin itse puukkoa ja sahaa apuna käyttäen. Yllättävän nopeasti sai kyhäiltyä kuvissa näkyvän sahapukin. Lopputulos oli kyllä hyvä mutta kiinnitykset hieman löysentyivät kun sahaili menemään. Sahailu oli joka tapauksessa 100 kertaa mukavampaa pukkia apuna käyttäen verrattuna että ilman sahailisi. Nopeutti paljon puiden pilkkomista.

metsäily projektia

Ensi kertaa laavutyyppinen ratkaisu trap-katoksesta. Muutaman kerran piti käännellä että osasi oikein asetella mutta mukava lopputulos.

 

 

Tuli menneellä viikolla metsäiltyä myös ihan kotosalla kun kävin kävelemässä jo jonkin aikaa suunnitteilla olleen reitin. KArtassa näytti olevan metsäautotie mutta todellisuudessa oli kyllä melkomoista rämpimistä. Todella upea metsälampi löytyi kuten kartastakin ihan riippumattopaikkojakin mutta eipä sitä toisten maalle kehtaa. Enpä ole ennen nähnyt majavan tekosia kuten kuva kertoo. Metsälammelta lähti puron varsi jota seurailin kohti isompaa tietä mitä pääsin sitten kotia kohti. USeampia puita oli majavat nakertaneet ei kuitenkaan näytille tulleet kun rämmin pöpelikössä menemään

majavan työmaa

 

Eilen lauantaina oli mukava ehtoo kun käytiin naapurissa kyläilemässä ja katsomassa hevosta jonka olivat hankkineet. En muista milloin viimeksi moista otusta läheltä nähnyt. Menin ihan aitaukseen asti ja annoin porkkanaa syötäväksi hepalle. Oli kyllä upea näky. Käveltiin naapurien rantamökille katsastamaan remonttia sitten paisteltiin todella mukavassa kauniissa syksyisessä pimenevässä illassa laavulla makkaraa. Talsittiin sitten takaisin jo hämärän tultua. Mukavaa oli turista naapurien kanssa ja oleilla nuotiolla:)

väriloistoa lenkiltä

Pomppulinna

 

Ja eikun pomppimaan

Käydäänpä heti otsakkeen kimppuun:) eilen lauantaina juhlittiin emännän kaverin 30 v. synttäreitä. Lähdin ajelemaan aamuvuoron jälkeen kohti määränpäätä. Huhua oltiin kuultu että pomppulinna olisi pihassa. Ja niinhän se oli kun kurvasin pihaan. Tuli heti mieleen taannoin tässä kesän aikana kaverin 30v. synttärit jossa myös oli pomppulinna pihassa:) Oli se kyllä taas lystiä hyppiä menemään ja taas tuli huomattua kuten kesän toisissa juhlissa mitenkä rankkaa hyppiminen ja pomppiminen oli:muutamat pomput ja aivan hikipäässä:) Näissä juhlissa oli koristelutkin kuin suoraan lastenkutsuista oli disney fikuureita foliopalloina ja nukkeina kakkupöydässä. Lisäksi ohjelma numeroina toimivat aarteen etsintä läheiseltä saarelta. Löytäjä sai pitää aarteena oli aikakausi lehti,makeisia ja skumppapullo:) toinen ohjelma numero oli onginta. aivan huikeita saaliita nousi itsellekkin nousi karamellia ja rinkkaan laitettava nimilaatta joka on isokamerakuva:)

Maisemat kohdillaan

 Iltaa jatkettiin klo 19 menemällä joukolla syömään Sahalahteen. Hyvä oli kun oltiin paikalla ovet oli vielä kiinni koputeltiin mutta ei ensin tullut kukaan availemaan. Siinä samassa oli muutama muukin kanssaruokailija odottelemassa. Mukavasti oli meidänkin lisäksi ruokailijoita. Upeassa hämärtyvässä illassa maisteltiin mainioita salaatteja pääruokana oli Puumalan lohja, kartisaa ja pottua. Kartisa oli aivan hampaattoman ruokaa oli niin mureaa että suli suorastaan suuhun. Lohikin oli kyllä todella mureaa. Jälkiruuaksi oli mustikkapiirasta ja kermavaahtoa. Hirmuiset ähkyt kyllä tuli vedettyä:) maha pinkeänä jatkoin ajoa kohti kotia kun sunnuntaina oli aamuvuoro muut jatkoivat iltaa vielä emännän kaverin luona.

 

Pentu joutui olemaan lauantai päivän kokonaan sisällä ja suurimmaksi osaksi yksikseen kun itse lähdin aamuvarhain töihin ja emäntä oli kaverillaan. Voi sitä pörinän ja puskun määrää kun tulin kotiin ilta kymmenen aikaan. Ja vielä pusku/pörinä jatkui kun pääsi pitkälleenkin:)

Synttärilahja

 Käydään heti otsakkeen kimppuun:) sai siis 30 v. synttärilahjaksi emännältä elämyslahjan:panssarivaunulla ajon. Nyt sitten oli viikonloppu vapaa siten että sunnuntaille saatiin aika ajeluun. Lähdettiin 9 maissa ajelemaan pidettiin hollolan matkakeitaalla taukoa ja syötiin. Hieman alkoi jo jännittämään, ei osannut arvata yhtään mitä oli tulossa:) No päästiin paikkaan ja auto jätettiin ajoradan viereen. Mentiin porteista sisään jossa elämyksen vetäjä näytti mistä puetaan taminetta päälle. Tietysti ensi piti käydä vessassa:) Siinä sitten nykästiin maastokuvioiset vermeet niskaan, jonka jälkeen istuttiin alas kuulemaan teoriaoppeja mitenkä tankki käyttäytyy.

http://www.panssarikolonna.fi/kalusto.html

Ajoa helpotti tankin puoliautomaatti eli käytössä oli vain kaasu ja jarru. Lisäksi ohjaaminen tapahtui normaalista ratista. Teoriaoppitunnin aikana hirvitti kun tuli tietysti paljon uutta asiaa omaksuttavaksi mutta ajon aikana vetäjä antoi hyvin ohjeita. Itse olin ensin ajamassa. Oli kyllä pieni suu aukko josta piti sulloutua melkeimpä polvet suussa ohjaamoon. Sitten vaihdetta silmään ja rataa etenemään. Ensin otettiin tuntumaa yhden kierroksen ajan. Seuraava kierros otettiin hieman vauhdikkaammin. Sitten oli peruutusharjoitus mikä meni yllättävän hyvin piti vain muistaa että tankki kääntyi päin vastaisesti verrattuna autoon. Rauhallisesti kun käytti rattia niin hyvin meni. Viimeinen kierros ajettiin "taisteluasennossa" eli ohjaamossa tiputtauduttiin siten että pää oli suojassa ja näkökenttänä toimi periskoopin noin 10 sentin aukko. Hieman haastetta aiheutti kun ei nähnyt kunnolla mutta kolhuilta vältyttiin. Kyllä tukkakin hulmusi kierroksella kun sai hieman ajaa kovempaa tuntui kyllä penkissäkin kun tankki nappasi enemmän kieroksia etenemisessään.

sunnuntai ajelua

Samalla kun toinen ajoi tankkia toinen oli ampujana tankin takaosassa. Aseena oli rynnäkkökivääriä muistuttava ase jossa luotina toimi värikuulat. Tähtäämisellä tähtäimiä käyttämällä ei ollut mitää tehtävää kun piti ns lonkalta ampua eli suurin piirtein taulua kohti ja katsoi mihinkä kuula meni ja heti perään uutta jos ei osunut tauluu. Reitin varrella oli yhteensä 6 taulua kaikkiin tuli osuttua:)

Oli kyllä todella mukava lahja ja elämys. Voi sanoa jatkossa että tullut ajeltua tankillakin:) Nopeasti meni vajaa parituntinen. Lopussa paikan pitäjä otti vielä useamman kuvan kertoili itse tankista näytti lisäksi muita ajovermeitä mitä alueelta löytyi

kenttälounas

Menneellä viikolla hyvin lepponen viikko kun vain kaksi yövuoroa. Niin ennätti metsäilemäänkin pitkästä aikaa. Tuli maanantaina lounastettua maastossa kuten kuvakin kertoo. Hieman multitaskinkia kun kolmea asiaa samaan aikaan teki: taka alalla potut kiehumassa sivussa kahvit tulilla ja etualalla kanaa rehuilla lämpiämässä. Oli kyllä mukavaa touhuta ruokaa metsän keskellä.

 

Lisäksi tuli testailtua menneellä viikolla uutta riippumattoa sateessa mikä olikin silmiä avaava testaus:) en tiedä olenko hullu vai mitä mutta menin tarkoituksella vesi sateella kotimme ala pihalle uudelle riippumattopaikalle ja ripustin maton paikalleen. Halusin testata miltä tuntuu laittaa tarppikatosta sateessa samoin riippumaton viritystä. Yllättävän nopeasti sai tarppikatoksen vireeseen joka antoi heti suojaa sateelta ja sen alla pystyi kiinnittelemään maton rauhassa. Testaus oli todella silmiä avaava koska vettä tuli ihan kunnolla ja kun sain maton hyvään asemaan ja menin sitten pötkölleen. Hetken kuluttua aloin tuntea kosteutta pääpuolella. Nousin pois matosta ja aloin tutkia asiaa, pahin mahdollinen oli tapahtunut: kiinnitys narut joilla matto oli kiinni puissa oli aivan läpimärät. Ja kun narut oli märät niin vesi tippui niistä mattoon asti. Molemmilta puolilta pää sekä jalkapuolelta kiinnitysnarut olivat aivan läpimärät vesi tippui niistä. Aloin sitten säätämään kiinnityksiä siten että otin vanhansta matosta isot sulkurenkaat joiden avulla sain tehtyä kiinnityksen siten että vaikka puunympäri menevät narut olivat märät niin märkyys ei enää tullut mattoon asti. Toki tällä kertaa matto meni aivan läpimäräksi joten jätin sen kuivumaan ulos. Pohdin asiaa näin jälkikäteen niin äärimmäisen hyvä "harjoitus" tarppikatoksen ja maton kiinnitys sateella oli tehdä kotipihassa ensimmäistä kertaa ja huomata epäkohdat. Inhottavampaahan se olisi ensimmäinen vesisadekeikka tehdä jossan keskellä metsää ja sitten vaan huomata että matto kastuukin:)

sadeharjoituksia kotipihassa:)

Salilla tuli tehtyä hieman erilainen reeni. tehtiin rinnalle erikoistekniikkaa rintaprässissä, olkapäihin tehtiin supersettiä, selkään tehtiin t-kulmasoutu pyramidia sekä ylätalja supersettiä ja lopuksi vielä jaloille jalkaprässissä kovahko pyramidi yhteensä 11 sarjaa. Kroppa otti kyllä reenin todella hyvin vastaan kun vielä tänään sunnuntaina yläselässä ja käsissä tuntuu:)

Työviikko

 

Tarviitko apua? Luna:en todellakaan. Hetken kuluttua hirmunen naukuminen puussa ja nostin pois pulasta:)

Tällä viikolla tiukasti töitä kun vain maanantai oli vapaata. No siinähän se on mennyt vauhdilla kuten aina:) tiistaina toimin pienen tauon jälkeen kons alueen vastuuhoitajana hyvin rauhallinen vuoro. Mukavaa vastuuvuorossa ollessa on että ennättää nähdä kollegoita muiltakin osastoilta. Loppu viikko omalla osastolla eli hematologian puolella. Vaihtuvuutta ollu potilaista on lähtenyt kotiin ja on tullut uutta potilasta:) mielenkiintoista oli myös seurata mitenkä epäselvillä kivuilla tulosyynä potilaalla ja kun tehtiin enemmälti tutkimuksia löytyi meidän puole  tautia ja maanantaina alkaa jo solunsalpaajia hoidot. Pikku hiljaa alkaa oppia mitä mikäkin heman sairaus voi aiheuttaa mutta paljon on vielä opittavaa:)

Opista puheenollen:blogini lukijat tietävätkin että olen lähitulevaisuudessa palaava koulunpenkille hematologian hoitotyön erikoisopintojen suhteen. Tällä viikolla tulikin tietoa ensimmäisistä lähipäivistä. Onneksi en ennättänyt varailemaan majoitusta enkä junalippuja kun maanantaina tuli viesti että koulutus kyllä alkaa mutta ensimmäiset päivät etäopetuksena. Mukavaa että alkaa mutta hieman skeptinen vielä olen etäopetuksen vuoksi:) toki luennot pidetään mutta itse ainakin oppisi paremmin jos olisi paikan päällä tästä oppimistilanteesta varmasti päivitystä lähempänä:)

Itsepuolustus reeneissä kertaalleen. Tällä kertaa oppitunnin aiheena kaarevalyöti reagointi ja eri etäisyyksillä toimiminen. Huvittavaa oli että näytettiin tekniikka jota tehdään nii alkuun tuli toinen tekniikka aivan selkärangasta:) jälleen kerran hiki virtasi ja naurussa oli pidättelemistä hyvää tekemistä hyvässä seurassa.

"Kaikki mitä valo koskettaa on sinun" :)