sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Tiukkaa pakkasta

napakka pakkanen
Alku viikosta oli vuoden kovimmat pakkaset kuten kuvakin kertoo. Oli kyllä rapsakka keli. Ensimmäistä kertaa talvi yllätti. Nimittäin auto ei lähteny pihasta mihenkään:) Maanantaina olin normaalisti lähdössä auto kyllä käynnistyi hyvin kun webasto oli käynyt mutta etupyörät vain suti tyhjää takarenkaat ei tuntunu liikkuvan mihenkään. No yritin siinä laitella parrun pätkiä renkaiden alle mutta ei apua. Emäntä antoi hyvän neuvon: kuusen oksia laittaa rengaiden alle niin saa enemmän pitoa. Hyvästä neuvosta huolimatta ei liikettä. Siinä vaiheessa kello oli 1300 tietämillä niin oli pakko soittaa töihin että en ennätä 1330 kun työvuoro alkaa kun auton kanssa ongelmia. Lähdin etsimään apua kun yksin autoa ei pysty työntämään. Tietysti kun oli maanantai puolenpäivän tietämillä niin ei heti ollut naapuria kuka olisi kotona ollut. Parissa naapurissa ennätin käymään mutta onneksi lahden poukamassa oleva naapuri oli kotona ja tuli apuun. Loppujen lopuksi useamman yrityksen jälkeen saatiin auto liikkeelle. Minä olin kuskina ja naapuri työnsi isolla parrulla vetokoukusta. Diagnosoitiin että takarenkaat olivat kohmettuneet kiinni mikä esti liikkeelle lähdön. Käytiin viime sunnutaina kuten blogissakin kerron niin Neitvuorella niin varmaan sillä reissulla lumi pöllynyt sen verran että jumittanu sitten maanantaille renkaat. Emäntä sano hyvän vinkin että jos samanlainen tilanne tulee eteen niin hieman napauttaa kiinni olevia renkaita niin voi auttaa eteenpäin pääsemistä. Sitten kun saatiin auto liikkeelle niin ei siinä sitten enää mitään ollut. Huvittavaa oli se että ollaan mietitty emännän kanssa että pitäisi mennä tapaamaan naapureita niin sitten kun apua tarvitsee niin voi mennä pyytämään. Nyt tuli tilanne että apua tarvittiin ja sitä saatiin. Töihin ajoin rauhakseltaan kun olin jo lähtiessä myöhässä. 
petivaatteet tuulettumassa niin työnjohto käynyt tarkistuskierroksella:)
Nopeasti tilanteet muuttu kun on tällä hetkellä ensi viikon tiistaille asti sairaslomaa:/ Torstaina oli vapaa päivä ja olin normaalisti lähdössä asioille kotoa. Kävin sanomassa heipat emännälle ja kun olin laittamassa tuulikaapissa normaalisi kenkiä jalkaa niin iski todella kova noidan nuoli vasemmalle alaselkään. Tuntui ihan että joku olisi puukottanut selkään. Jalat lähti alta ja valahdin kyljelleen lattialle. Siitä sitten aloin huhuilemaan emännälle: "en miä taida lähteä mihekään, iski noidan nuoli enkä pääse ylös" Viime kerran samanmoinen sattui parisen vuotta sitten koulussa ja silloin tilanne oli niin paha että jouduin sairaalaan yöksi ja pumpattiin kipulääkettä + lihasrelaksanttia tilanteen laukaisemiseksi. Tällä kertaa oli myös niin pahana että vajaan tunnin jouduin olemaan ihan lattialla kun ei kivun vuoksi pystynyt nousemaan. Onneksi emäntä oli kotona ja raahasi tuvan puolelle. Heti lääkettä huuleen. Viime kerrasta oli jäänyt lihasrelaksantteja ja buranaa. Ensimmäinen vessa reissu oli kyllä yhtä tuskaa. Siitä sitten menin vuoteelle pitkäkseen. Keksin laittaa salilla käytettävän tukivyön joka hieman auttoi liikkumisessa mutta kyllä se melko seiniä pitkin hiipimistä oli. Nyt kun tilannetta miettii niin kyllä selkä on viikon mittaan hieman ennakoivaa ilmoitusta tehnyt. Maanantaina oli todella raskas vuoro kun oli paljon vuodepotilaita ja keskiviikkona tuntui jossain vaiheessa päivää että on pakko seistä kun ottaa alaselkään. Keskiviikon reeni meni todella hyvin eikä silloin tuntunut mitään poikkeavaa. Venyttelin normaalisti reenin jälkeen. Torstainakin ennen kun tapahtuma tapahtu niin tein pikaiset venyttelyt ja hölväsin kylmä geeliä alaselkään otin myös puolikkaan 800mg buranan. Ilmotin töihin että en ole työkuntoinen kun olisi ollut perjantaista eteenpäin vuoroja mutta heti kun olin viestin laittanut muistin että tälläinen vaiva ei ihan oma ilmoituksella mene vaan vaatii sairaslomatodistusta.

Perjantaina sain aamulle ajan työterveyteen. Lääkäri tutki ja kyseli taustoja. Ihmetteli suuresti selän epätasapainoa. Itsekkin tätä ihmettelen kun harrastaa salia,defendoa,kiipeilyä niin kaikki tukee toisiaan. Ja salilla tehdään todella monipuolisesti liikkeitä ei pelkkää penkkiä. Lääkäri kyseli onko lonkkia koskaan kuvattu sanoin että ei, eikä viime kerralla kun meni rajummin selkä jumiin niin otettu mitään kuvia. Nyt lääkäri passitti sitten lonkan ja lantion röntgeniin. Vein sairaslomalapun pomolle ja samalla kävin kuvissa. Kuvien tuloksista kuulen maanantaina kun on uusi lääkäri aika ja tarvittaessa aloitetaan fysioterapia. Kummallisinta tässä on se että töissä kiinnitän todella paljon huomiota ergonomiaan potilas työssä ja sitten harrastuksissa tulee paljon nostoa ja kehon hallintaa. Mutta sitten selkä menee poks ihan kenkiä laittaessa. Nyt viikonlopun aikana olen venytellyt ylimääräisiä venyttelyitä, mutta tuntuu edelleen että vasen puoli on selvästi jäykempi. Ja tuli perjantain osteltua kunnon selkätuki mikä auttaa liikkumista. Toivon mukaan maanantaina selviää mitä selässä on käynyt ja aloitettaisiin fysioterapia jotta pääsee mahdollisimman nopeasti töihin. Niinhän se on että missään nimessä ei saa jäädä vuodepotilaaksi vaan kivun sallimissa rajoissa liikettä normaalisti. Koska liike on lääke. Onneksi salilla mennään yksi jakoisella niin tekee varmaan hyvääkin pitää ihan pieni tauko. Ja defendoon ja kiipeilemäänkin ennättää kunhan akuutti vaihe on ohitse  
väsähtänyt pentu

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Ulkoilua

Niin se uusi vuosi vaan menee menojaan:) arki pyörii mukavasti omassa kodissa maalla asuen. Nyt menneellä viikolla ensimmäisiä kertoja tänä vuonna hieman napakampia pakkasia. Pientä haastetta havaittavissa esim. kellarikerroksen ja takavaraston lämmittelyiden kanssa. Mutta pientä säätöä niin kyllä toimii. Meillä on sellaset hightech pistorasiaan laitettavat anturit mihen voi säätää lämpötilan mukaan että millon ne lähtee käyntiin esim takavarastossa pieni öljypatteri jolla pidetään siellä lämpöjä. Nyt anturi jotenki kettuili vastaan ja lueskelin ohjekirjasta niin piti pitää vähintään 10 timmaa jos häiriötä. No sitten kun ohjeen mukaan menin niin ei mitään ongelmaa:) Toinen jännitystä aiheuttava on tietysti kellarikerros kun siellä on porakaivon pumppu ettei mene jäähän. Aijemmat omistajat jätti meille pakkasvahdin. Se ei heti toiminu niin luulin sen olevan rikki mutta sitten pidin sitä vähän aikaan ihan ulkona pakkasessa niin johan rupes toimimaan. Säädin lisäksi sinne toisen pakkasvahdin varmuuden vuoksi. Nyt esim tänään kun kävin katsastamassa miten siellä asiat on niin +6 astetta näytti olevan ja ulkona paukuttelee sen pääle kymmenen pakkasta. Ensi viikolla tulossa vajaat parisen kymmentä pakkasta. Mukavaa lämpöä tuo tuvassa oleva leivin uuni jota ollaa ahkeraan lämmitelty. Lämmöt pysyy päivän pari joten siitä tulee hyvä lämmitys sykli. Vaikka onkin talvi vasta oikeastaan kunnolla alkanut niin odottee innolla kevättä ja tulevaa kesää niin saa alkaa puuhastelemaan ulkosalla ja mikä tärkein niin asentelemaan vedenrajaan riippumattoa. Tästä projektista varmasti tarinaa kuvien kera:)
metsässä samoilija
kympit paukkuu
hiljaisuus
me
tänään käytiin emännän kanssa hienoissa talvisissa maisemissa kävelemässä nimittäin Neitvuorella. Muutamia kertoja ollaan käyty melkeimpä jokaisena vuoden aikana. Todella upeita kuvia vuoden ajasta riippumatta. Tästä meiltä ei ole kuin noin 15 kilometriä parkkipaikalle josta lähtee kaksi eri reittiä näköalapaikalle. Päätettiin mennä jyrkempi alkuista reittiä. Upeat oli maisetmat niin noustessa kuin näköalapaikallakin. Kun oltiin napattu kuvat niin laskeuduttiin laavulle paistelemaan makkaroita. Hieman hankaluuksia oli alkuun ennen kun saatiin tulet aikaiseksi mutta mukavaa oli puuhastella ja paistella makkaraa alun vaikeuksien jälkeen. Lisäksi mukana oli trangia jolla keittelin lämpöstä vettä mehun kera. Todella hyvää oli.  

Alkanut tässä vuoden vaihteen jälkeen herättelemään piirustustaitoa henkiin. Pitää vaan pitää kiinni siitä että avaa lehtiön ja alkaa piirtelemään koska taitoa tulee harjoitusen kautta pätee asiaan kuin asiaan:) 

Defendossa ennätin käymään maanantaina. Jatkettiin lattialla temuamista. viime kerrasta viisastuneena kävin ostelemassa ennen reenejä toisenkin polvituen/suojan. Eli nyt oli molemmissa polvissa pehmustetta niin selkeästi oli mukavampi temuta lattialla. Mutta vetäjä kertoili että lähitulevaisuudessa tullaan seuraan saamaan tatamia se lisäisi treeni mukavuutta huomattavasti. Eipä taaskaan päässyt reeneistä ilman naurun remakkaa:) salilla käyny muutamia kertoja viikon kuluessa. Perus puurtamista pikku hiljaa saa sarjapainoja lisäillä.

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Paluu defendon pariin

Maanantaina se sitten koitti nimittäin paluu Defendon pariin sitten viime toukokuisen tapaturman. Lämmin oli vastaanotto ja reenit myös:) polvitukea pidin reeneissä. Voin todeta että oli kyllä ollut ikävä defendon pyörteitä. Tunnin  reenit meni aivan kuin siivillä ja eihän sieltä ilman naurun remakkaa päässyt. Alku lämmät otettiin pystyssä ja loppuun väännettiin maassa tekniikkaa. Alkuun oli pienet kuumotukset lähtee reenaamaan mutta nopeasti siihen tottu ja reenit suju hyvin. Polvi ei vihoitellut yhtään ja muutenkin meni oikein ja hyvin. Pitänee jatkossakin pitää polvitukea ainakin alkuun ihan psyykkeenkin kannalta. Kauhunsekaisin tuntein katselin facebook sivuita kun oli lähiaikoina thaiboxing seminaari missä kaverit mätti polvipotkua menemään itse vaan takaraivossa jyskyttelee toukokuun tapahtumat. Voi olla että suurin mikä reeniä mahdollisesti hidastaa on polvipotkujen teko. Voin saman tein sanoa ettei tulis mieleenkään edes pienellä voimalla tehdä polvipotkuja:) Noo pikku hiljaa pääsee siitäkin ylitse. Tullut varmaan todettua mutta onneksi defendo on laji jossai ei haittaa vaikka olisit kerran kaks pois koska perustekniikat on hyvin pitkälti samat tekniikat eri tilanteissa. Tällä meinaan vaan sitä että kun nyt pääsi takaisin lajin pariin niin tietysti kolmivuoroa tekevänä niin ei joka kerta pääse reeneihin:)
 
Menneellä viikolla tuli emännän kanssa yhteistä taivalta viisi  vuotta täyteen! Eipä olis osannut vuoden 2012 thaimaan reissun jälkeen edes unelmoida että viiden vuoden päästä asuu omassa talossa maalla tyttöystävän ja kissan kera. Paljon on viiteen vuoteen mahtunu matkoja, Luna-kissan saapuminen, oman kodin löytäminen ja sen remontoiminen. Lounasta mentiin syömään Nepalilaiseen paikkaan. Vallan mainiota ruokaa oli otettiin molemmat lounas meny:siihen kuului kolmea eri soossia kanaa,possua ja tofua, riisiä, salaatteja ja aivan tajuttoman hyvää Naan leipää. Siitä emäntä lähti takas töihin ja miä käväsin kaupan kautta kotiin tekemään illallista kun oli vapaa päivä. Suunnittelin etukäteen kolmen ruokalajin illallisen. Alkuun bataatti-peruna-porkkana-sipuli keitto pääruokana porsaanulkofile pötkylä hasselbachan perunat itse tehtyä bearnaisekastiketta ja jälkiruuaksi suklaa-kinuskijuustokakku. No sosekeitto oli helpoin osuus. Ei ulkofileen teossakaan ollut ongelmia. Sitten ensimmäistä kertaa Hasselbachan perunoita yllättävän hyvin onnistu: siinä siis perunaan tehdään viiltoja hyvin pienin välein. päälle kaadetaan voisulaa korppujauhoja ja juustoraastetta jonka jälkeen potut paistetaan uunissa. Eniten etukäteen jännitti bearnaise kastikkeen teko. Mutta kaikkein suurin yllätys ainakin itselleni oli että sehän onnistui todella hyvin. Ei siinä teki kaikki ohjeen mukaan ni lopputulos oli bueno. Ja kaiken tietysti kruunasi hyydykekakku joka sekin onnistui näin ensimmäiseksi kerraksi hyvin. Enpä ole ennen liivatteita sulatellut. Mutta siinäkin kun kaiken teki ohjeen mukaan ni hyvä tuli. Lopputulemana voin todeta että melko ähkyhän siitä sitten tuli ja hyvää oli:)

Töissä ei ihmeitä muuta kuin että tekemistä riittää. Viikolla tulin aamuvuorosta niin aivan tajukankaalla ja kuolaposkella kolmevarttia päikkäreitä sohvalla. Mutta hyvä vaste oli kun sitten illasta vielä jakso tehdäkkin jotain. Tänään sunnuntaina oli pitkästä aikaa taas vastuuvuoro eli koordinoin koko osaston potilasvirtaa. Ja onnistuneesti sain varattua varahenkilönkin iltavuoroon kun aamulla tilannetta arvioin lisämiehityksen suhteen. Sitä muutamia kertoja olen miettinyt että mitenköhän se hoidetaan kun kuintekin jossain vaiheessa tilanne eteen tulee. Onneksi oli hyvät ohjeet. Ainoa vaan että olin kyllä lähettänyt ohjeen mukaan viestin varahenkilölle mutta se oli mennyt väärään numeroon:) onneksi osasi tulla oikealle osastolle. Kolleegoiden kanssa naurettiin että mihenköhän se sitten oli mennyt kun oli yksi numero väärin. Selvitin asiaa niin se oli kyllä mennyt talossa olevalle kollegalle mutta ilmeisemmin vapaalla tänään:)

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Vuoden ensimmäinen viikko

tämmönen nähtävyys kävi kylällämme:) kirjastoauto
 Jälleen kerran uutena vuotena olin kuin pikku poika karkkikaupassa. Kävin ostelemassa kassillisen raketteja. Aattona tähän meille tuli emännän kaveri isäntineen. Turistiin niitä näitä syötiin hyvin ja saunottiin. Ikävä kyllä emännän kaverilla alko menee röörit tukkoon Luna-kissamme vuoksi niin vieraat joutu lähtee hieman ennen puolta yötä. Paukuttelin puolet raketeista kun vieraat lähti. Vallan mahtava paikka ampua tuo meidän "alapihalta" hyvin pysty ampumaan keppiraketit kuin myös ilmapommit. Hyvin kajahti ja näky. Sai katselijatkin otettua hyviä fotoja. Vieraat kun lähti mentiin vielä vähäksi aikaa sisälle syömään lisää. Tähdättiin puolelta yöltä ulos ja ammuin loput raketit. Ei paljoa muita raketteja näkynyt mutta kuului. Mukava vuoden vaihde omassa kodissa.

Näin se vuoden ensimmäinen viikko pyörähti. Töitä vallan sopivasti kolme töitä kaks vapaata kaks töitä. Onneksi nyt vuoden vaihteen jälkeen ollaan saatu miehitykseen parannusta. Tarkoittaen sitä että nyt on kaksi hoitajaa per moduuli myös illalla. 

Viikolla käytiin myös illastamassa porukoiden luona. Ähkyhän siinä tuli oli pääruokaa ja kahta jälkiruokaa. Todella mukava illastaminen.

Mielenkiintoista tapahtumaa menneellä viikolla koskien omakotiasumista. Vessan jätevesi menee meillä erilliseen likakaivoon. Ulkona on sellainen tarkistus "aukko" josta näkee kuinka paljon tavaraa säiliössä on niin nyt tuli sitten tarve ensimmäistä kertaa säiliötä tyhjennellä.. Meillä oli puhetta entisten omistajien kanssa että antaisivat suoran numeron jota itsekkin käyttivät mutta sitä ei tietenkään tullut otettua ylös. No selvittelin asiaa ja soitin yhteen numeroon josta sain perjantaillle sovittua tyhjennyksen. Todella hämmentävää oli torstaina aamulla: vanhempi mies henkilö tulee koputtelemaan ovea no availin ja käy ilmi että hän on vanhalta kaupalta naapuri. Mies jolle olin soittanut likakaivon tyhjennystä oli soittanut kauppiaalle ettei pääsekkään tulemaan. No onneksi naapuri oli todella avulias ja soitti toisen henkilön kuka lupasi tulla lauantaina tyhjentämään likakaivon. Todella mukavaa oli turista naapurin kanssa. Toivotti tervetulleeksi kylälle:) No lauantaina sitten kurvasi kuorma-auto pihaan. Menin höpisemään tyypin kanssa ja vallan lepponen tapaus oli keroili hyviä vinkkejä. Ja laskua kun kyselin niin sanoi että hän laittaa nimen ylös ja tulee jossain vaiheessa. 

Toinen sattumus mikä tässä viikolla kävi niin kuten kuvatkin kertoo niin keittiön lappu sanoi sopimuksen irti. Illalla pelailtiin korttia niin kuulu keittiöstä plots ja alko tulemaan savua lampusta. Laitettiin lamppu heti kiinni mutta silti siitä kuului sirinää. no onnistuneesti löysin sähkötaulusta oikean sulakkeen jonka ruuvvailin irti niin johan loppu sirinä. Onneks ei pahempaa käyny. Löydettiin myös "sokeripala" joka laitettiin lampun tilalle kun ruuvailtiin koko lamppu systeemi irti. Tapaus sattui tietysti perjantai illalla klo 22 maissa. Saatiin akuuttia apua tilanteeseen emännän isältä ja muutamaa kaveria konsultoin niin uskallettiin nukkua.

Tuli mietittyä että ei kyllä löydetty vaikka miten etittiin niin mistään numeroita päivystävälle sähkömiehelle. Onneksi sellaista ei loppupeleissä tarvittukaan mutta tulevaisuutta ajatellen mukava sellainenkin olisi olla että jos tulee akuutti avun tarve. Samoin tuli mieleen ettei kyllä missään löytyny päivystävää putkimiestä. Molemmat olisivat todella tärkeitä jos joskus tulee tarvetta. Pitänee tiedustella naapureilta mahdollisia numeroita:)

tuo se posahti
kyl siel jotain tapahtus ku mustapiste ilmaantu
piuhaa sekasin
Salilla otin vuoden vaihteen jälkeen käyttöön vihon pitkästä aikaa:) mukava nähdä tuleeko vaikka kesään mennessä kehitystä. Heti menneellä viikolla kyllä tuli jo kehitystä leuan vedossa ja maastavedossa. Huomenna pitäisi aloittaa taas defendo. Hieman jännittää, ensi päivityksessä kerron